Julkaistu: 26.04.2005
Arvostelija: Mika Roth
Longplay
Alkujaan Rantasalmelta kotoisin oleva Clamour elää toista elämäänsä. Yhtye julkaisu debyyttilevynsä jo 90-luvun loppupuolella mutta vuodet 1998-2002 bändi oli jäissä. Jostain jään alta löytyi kuitenkin vielä sen verran kipinää, että toinen kierros saattoi alkaa. 2003 julkaistiin jo pari sinkkua, ja viime kesänä päivän valon näki neljän biisin mittainen Rangaistus ep.
Ep:n jälkeen naisistossa tapahtui harvenemista kun rumpali Mimmu lähti yhtyeestä. Korvaajaksi napattiin ihka oikea mies, joten nyt Clamouria ei voi enää kutsua tyttöbändiksi. Myös muita muutoksia on tapahtunut, sillä soundillisesti nelikko liikkuu tällä pitkäsoitolla jo hyvin lähellä suomimetallia vaikka rockpohjalta tässä yhä edetäänkin. Sanoituksiin asti tämä kehitys ei ole (onneksi) yltänyt, ja vaikka lyriikoissa käsitelläänkin usein niitä tuttuja ihmissuhdeprobleemoja löytyy niistä vetoa. Kappaleet rustanneet Tuula ja Kati ovat löytäneet myös sävellyksiin hyviä riffejä sekä melodioita, ja kaiken kruununa toimii Elinan suoran konstailematon laulu. Ronskeja riffejä suoltava kitara on useasti pinnassa ja kuusikielisen rinnalle nousevat tasaveroisiksi vahvat laulumelodiat. Kuten pitkäsoiton nimestäkin voi päätellä, perussävy on karsittu ja tumma, tosin mihinkään murheessa rypeävään synkistelyyn tässä ei sentään sorruta.
Kymmenen biisin nippu alkaa oikein lupaavasti kun koukukas Olen kaikki, kertsissä lentoon nouseva menopala Sillalla ja seesteisempi Nauran piirtävät ne rajat joiden sisällä yhtye suurimman osan ajasta viihtyy. Vahvan alun jälkeen on havaittavissa pientä tasaantumista, mutta puolenvälin jälkeen soivat Haparoin ja Katsoit mua nostavat junan jälleen raiteille. Ensinmainitun rauhallisempi maisema ja yksinkertainen kosketinkoukku, sekä heti perään lyötävä kaahausraita osoittavat jälleen kuinka erilaisia suuntia yhtye pystyykään hallitsemaan. Viimeisenä kuultavalla Hulluuteen raidalla tarjotaan vielä oikein kanteletta, huilua, viulua ja selloa, harmi että biisiä ei soiteta vaimeana loppuun asti.
Clamour on tekemässä vahvaa paluuta ja tiivis keikkakalenteri varmasti vain vahvistaa bändin osakkeita. Yhtyeen keikan todistaneena voinkin suositella siihen tutustumista niin levyltä kuin livenä.
Suomenkielistä raskasta rockia pienellä heavy-aspektilla ja punk-asenteella soittava kombo.
Tuula - Basso ja taustalaulu
Kati - Kitara ja taustalaulu
Panu - Rummut
Elina - Laulu
Kotisivut: www.clamour.net
(Päivitetty 26.04.2005)