Fullsteam

Siinä missä debyytti Viper Ethics paahtoi sata lasissa alusta loppuun, tarjoaa Disco Ensemblen odotettu kakkoslevy myös rauhallisempaa maalailua. Toki tallella on myös raivo ja meininki, jopa entistä kiihkeämmissä ja myös tehokkaammissa purkauksissa. Emo-hoocee –hybridistä nimeltään mitäänsanomattomaksi ”moderniksi punkiksi” ilmaisuaan laajentaneen nelikon toki tunnistaa edelleen junnaavan raivokkaasta mätkeestä, Miikka Koiviston ärjynnän ja melodiamaalailun puolivälistä juoksevasta laulusta ja tarttuvan koukukkaista biiseistä. Miikan kiihkein laulu tuo minulle mieleen jonkinlaisen nipinnapin kurissa pysyvän hidastetun raivoräjähdyksen. Tällä levyllä herra tuo keitokseen myös paljon melodisempaa puoltaan. Uutena elementtinä First Aid Kit esittelee myös Miikan vaivihkaiset urut ja tältä levyltä ne slovaritkin kyllä löytyvät.

Raivoralleista levyn hehkeimpiä hetkiä tarjoilevat ärjyisä avausraita This Is My Head Exploding, synkeähkösti huudattava Black Euro, kivasti kitarakuviolla mukaansa nappaava Fresh New Blood sekä omaksi suosikiksi noussut päähän jäävä Drop Dead, Casanova, jossa nuo urut puolustavat hyvin paikkaansa. Älkää antako rauhallisen alun hämätä, Casanova potkii nimittäin pökköä pesään etenkin kerron rähinätaustalaululla. Melodisempaa mollimaalailua parhaimmillaan suoltaa puolestaan We Might Fall Apart sekä seesteinen You Are The Dawn . Nimibiisi vetää sytkäritunnelmoinnin jo hiukan liiankin pitkälle, vaikka koukkuja tarjoaakin. Myöskään päätösraita Sleep On The Wheel ei haikeasta tunnelmastaan huolimatta oikein tahdo koskettaa meikäläistä. Eivät nuo rauhallisemmat maalailut toki huonoja ole, mutta kyllä nelikko edelleen hallitsee paremmin paahdon.

Enemmän todellisia, rakenteeltaan rikkaita biisejä, vivahteikasta maalailua, urut, Miikan huomattavasti monipuolistunut äänenkäyttö... Disco Ensemble parantaa, muttei kuitenkaan enää yllätä. Mutta jos tällä tiellä jatketaan, voisi yhtyeelle ihan oikeasti suoda entistä laajempaa huomiota myös kansainvälisesti. Hyvää työtä.