Julkaistu: 06.10.2004
Arvostelija: Mika Roth

Joint Depressionin edellinen demo viipyi levylautasellani pitk��n t�m�n vuoden alkupuolella. Yhtye yll�tti minut tuolloin ��rimm�isen valmiilla ja ehe�ll� paketilla, josta ei heikkoa lenkki� l�ytynyt vahvimmallakaan suurennuslasilla. Demolle oli kaiken lis�ksi p��tynyt yhdeks�n toinen toistaan tasokkaampaa raitaa, eli ideoita n�ytti l�ytyv�n v�hint��nkin kylliksi. Kun laitoin ensi kerran t�m�n uutukaisen soittimeen olinkin tippua persuksilleni, soittimen n�ytt� n�et ilmoitti l�tylt� l�ytyv�n kokonaista 20 raitaa! Pieni tutkimus osoitti kuitenkin nopeasti, ett� t�ll� kertaa uusia biisej� olivat �vain� nelj� ensimm�ist�, muun materiaalin ollessa vanhempaa perua.
Vaikka annos uusia biisej� onkin harmillista kyll� t�ll� kertaa huomattavasti vaatimattomampi m��r�llisesti, laadullisesti ei sent��n ole jouduttu antamaan periksi. Rytmillist� taiturointia � kuitenkin liikaa kikkailua v�ltellen, entist�kin korkeatasoisempaa nais-vokalisointia sek� mielikuvituksellisen rikasta ja moniuloitteista kitarointia, kaikkea t�t� on j�lleen tarjolla. Joint Depression ilmoittaa saatteessa ett� t�ll� kertaa popahtavammat kappaleet j�iv�t treenik�mp�lle. T�ll� tarkoitetaan n�ht�v�sti �suoremmin� soitettavia raitoja, sill� rankkuusasteella t�ss� alakulometallissa liikutaan hyvin samoissa luvuissa kuin viimeksikin.
Nelj�st� kipaleesta ensinn� soiva Lacerate on t�ll� kertaa se tarttuvin, mik� on n�emm� huomattu my�s b�ndin leiriss�, vaikka heti per��n kuultava Something ei juuri taaemmas j��k��n. Kumpikin kappale leikittelee tummemman melodisen metallin maisemissa, pysyen kuitenkin leijuvalla tyylill��n juuri sen verran tantereesta irti ettei liika masennus p��se vaivaamaan. Erilaisten tyylien menestyksek�s yhdistely jatkuu Back Down Faten puolta astetta suoremmassa maalailussa, jota viimeinen raita Lingerie puolestaan jalostaa taas hieman pidemm�lle.
Joint Depressionin on onnistunut sitoa iso kasa laatua nelj�n biisin muotoon, eik� yhtye n�emm� yksinkertaisesti vain osaa tehd� huonoa kappaletta. T�ll� kertaa j�in hieman kaipaamaan viime demoa v�ritt�nytt� suurempaa vaihtelua tunnelmissa ja ilmaisussa, mutta ihan hyv� t�m� on n�inkin.




Tummempaa ja raskaampaa rockmetallia hivenen koukeroisilla kuvioilla varustettuna soittava yhtye, joka ei kaihda my�sk��n tuntemattomia tantereita.
Maria Liikanen - laulu
Sami R�is�nen - kitara
Jari Perttu - kitara
Kimmo Kuoppamaa - basso
Jani Kuorikoski - rummut
Linkit:
jointdepression.com
facebook.com/jointdepression
instagram.com/jointdepression
(P�ivitetty 4.12.2022)
Kommenttien keskiarvo:



