Atrocity: Atlantis

Napalm

Mitä saadaan kun otetaan Leaves’ Eyes orkesterista, tuosta vastikään uuden Lovelorn pitkäsoiton julkaisseesta yhtyeestä pois laulajatar Liv Kristine Espenäs Krull? No, silloin jäljelle jäävä äijäkatras muodostaa hyvän olutringin lisäksi yhtyeen nimeltä Atrocity, ja päävokalistin vaihtuessa rouva Espenäs-Krullista herra Krulliin myös musiikillinen tyyli muuttuu melkoisesti.

Piakkoin 20-vuotis juhliaan viettävä saksalainen metalliretkue on vuosien saatossa muodostunut todelliseksi tyylien sulatusuuniksi. Bändin ilmaisua ovat kirjoneet ja rikastaneet aikojen saatossa niin deathmetal, industrial-, oopera- ja techno-vaikutteet, jotka on heitetty kaikki samaan sammioon ja seosta on hämmennetty vielä reippaan puoleisesti. Eri aikoina eri tyylit ovat olleet aina toisia enemmän esillä, ja tällä kertaa keitoksen pintaan on noussut reippaasti powerin makua mihin on liittynyt tiukasti death-thrashin tuoksua. Kappaleet jyräävät nopeasti ja raivoisasti eteenpäin, soundin tylyn raskauden ollessa se avaintekijä.

Parhaiten ralleista takaraivoon tarttuvat etenkin toisena soiva Superior Race, joka on todella raivotautista etenemistä, sekä heti perään kuultava Gods Of Nations missä tempoa tiputetaan reippaasti ja esittelläänpä biisissä hieman rauhallisempiakin laulumelodioita. Myös hieman perinteisempi heavy-viisu Enigma on niitä raitoja joiden aikana huomaa tapailevansa biisin sanoja.

Muuten ihan kelvollisen levyn Atrocity on suoltanut, mutta pituutta on selvästi liikaa – ja samoin täytehuttua. Ei tämä nyt kärikipaikalle levypinossani nouse, mutta mikäli bändi sattuisi eksymään keikalle näille leveyspiireille menisin setin takuulla katsastamaan.