Julkaistu: 04.07.2004
Arvostelija: Marko Ylitalo
Shifty Disco
Tämä ruotsalainen kuusikko on herättänyt huomiota saarivaltakunnassa, minne se musiikillis-maantieteellisesti hyvin sopisikin. Ahkera Suomen kävijä (viimeksi Down By The Laiturissa) on julkaissut uuden ep-levyn, jolta löytyy neljä biisiä ja yksi video. The Unisex on kiertänyt muun muassa Britannian tämän hetken (vai joko valta on jo vaihtunut?) virallisten pahojen poikien The Libertinesin kanssa, mikä onkin musiikillisesti oiva kiertuekumppani näille retroilijoille. Vaikutteet on imetty The Beatlesilta, The Doorsilta ja The Rolling Stonesilta, joten mitään uutta ja omaperäistä ei ole tarjolla. Parasta siis keskittyä siihen miten hyvin retrosävyt on tällä kertaa maalattu.
Watching Traffic -ep:n aloittava videobiisi Go Again on menevä ja suoraviivainen rockpala, jonka ei tarvitse hävetä tippaakaan esimerkiksi The Flaming Sideburnsin vastaavien vetojen rinnalla. Castle Of Air -kappaletta kannattelee kaunis melodia, ja vokalisti Jonas Linde laulaa välillä kuin enkeli, jota stemmalaulut tukevat hienosti. Välillä mies kuulostaa vähemmän karhea ääniseltä versiolta Stereophonicsin Kelly Jonesista. Vaikea uskoa, että Linde kuului aikaisemmin raskaasti grungahtavaan Drainiin (kuka muistaa?). Break The Silencesta kuullaan demoversio, jossa urut ja tamburiinit tuovat vahvasti mieleen neljän vuosikymmenen takaiset brittibändit. Viimeinen biisi La Familia vedetään livenä, minkä perusteella The Unisex kuulostaa lavalla hyvältä ja uskaltaa luottaa itseensä. Laulun sanat tosin nostavat hymyn huulille yleisön olemattomasta osallistumisesta johtuen: Come on now, make some noise/ Here we are, raise your voice/ We have it all what you've never felt before. No, itseluottamusta ainakin löytyy, mistä ei haittaa nuorelle kukkoilevalle rockbändille ole.
The Unisexin häpeilemättömän 60-luku-henkinen, lievästi psykedeelinen kitarapop tuo mieleen monet naapurimaastamme ponnistaneet yhtyeet, kuten The Hellacoptersin, The Hivesin, Atomic Swingin ja The Soundtrack Of Our Livesin. Ikävä kyllä, hyvistä lähtökohdistaan ja kovasta yrittämisestään huolimatta The Unisex ei pysty ylittämään maanmiestensä korkealle asettamia rimoja, vaan jää hiukan kasvottomaksi. Mystinen se jokin tästäkin, ainakin tämän näytteen perusteella, vielä puuttuu.
Ruotsalainen 60-luku-henkinen, lievästi psykedeelinen kitarapop-yhtye.
Kotisivut: www.theunisex.net
(Päivitetty 22.03.2006)