08.03.2006 Kiss: Alive!, 1975

Pääsivu

Esittely

Levyarviot

DVD-arviot

Pienet

Livearviot

Valokeilassa

Klassikko

Vapaa vyöhyke

Ajankohtaista

Ajatuskupla

Toimitus

Keskustelu

Artistihaku

Sivustolla on parhaillaan, 28 vierasta ja 0 jäsentä Online.

Et ole kirjautunut!

Kirjautuminen

Rekisteröityminen

Kiss: Alive!, 1975
08.03.2006

Huuruiset hippiajat olivat jo takana ja 70-luvun amerikkalainen nuoriso janosi jotain uutta ja mullistavaa tapahtuvaksi rock-kentällä. Vuosi 1975 osoittautui käännekohdaksi amerikkalaiselle rockyleisölle ja sitä se oli myös uudelle New Yorkilaiselle yhtyeelle Kissille, jonka maine hurjana lavaesiintyjänä oli jo kiirinyt ympäri maan, mutta yhtyeen kolme ensimmäistä studiolevyä eivät olleet saavuttaneet suurta menestystä. Itse asiassa Kissin Casablanca-levy-yhtiö oli konkurssin partaalla ja yhtiön johtaja Neil Bogart oli joutunut vinguttamaan omaa luottokorttiaan rahoittaakseen Kissin kiertueita.

Yhtyeen älykäs manageri Bill Aucoin, Bogart ja Kiss päättivät ottaa tietoisen riskin, äänittää tuplalevyn joka taltioisi Kissin parhaimmillaan – eli lavalla. Livelevyt eivät olleet mitenkään muodikkaita tai myyntimenestyksiä 70-luvulla ja niiden äänittäminen koettiin monesti hankalaksi .Tuottajaksi saatiin legendaarinen Eddie Kramer, joka oli niittänyt mainetta Jimi Hendrixin ja Pink Floydin tuottajana.

Kiss päätti levyttää levyn Detroitin loppuunmyydyssä Cobo Hallissa viitenä iltana. Detroit oli ensimmäisiä kaupunkeja joissa Kiss oli jo suosittu ja myöhemmin bändi käytti kaupungin nimeä ehkä legendaarisimmassa kappaleessaan Detroit Rock City.

Kiss

Levyn avausbiisi Deuce on keikan avausbiisinä nappivalinta. Biisin hieman Rollari-sävyinen riffi ja Gene Simmonsin demoninen laulu saavat aikaan kylmiä väreitä kuulijassa. Levyn kaikki 16 biisiä ovat bändin kolmelta ensimmäiseltä levyltä ja myöhemmin lähes ne kaikki ovat nousseet klassikkoasemaan yhtyeen tuotannossa. Parhaimmat makupalat ovat toisen levyn ykköspuolen aloittava Watchin You sekä 100.000 Years jossa Peter Criss soittaa pitkän rumpusoolon ja Paul Stanley saa näyttää showmiehen kykyjä yleisöä huudattaessa. Black Diamond, joka päättää ykköslevyn, on suorastaan elämys joka kasvaa loppua kohden pommien säestäessä triumfia. Levyn saundimaailma on sopivan rosoinen ja yleisön hurmoksen voi aistia helposti.

Tosin levyssä ei ole säästelty päällekkäisäänityksiä. Eddie Kramer on kertonut että monet biisit riisuttiin alkutekijöihin ja niistä ei jätetty kuin rummut joihin sitten basso ja kitarat äänitettiin uudestaan Electric Ladyland-studiossa. Kissin Alive! julkaistiin syyskuussa 1975. Se myi nopeasti platinaa (miljoona myytyä levyä) ja Kiss-kuume nousi Yhdysvalloissa huippuunsa. Levy oli ensimmäisiä suureen suosioon nousseita livelevyjä maailmassa ja edelleen Alive-levyä pidetään Kissin tuotannon kulmakivenä.

Teksti: Saku Ovaska, kuva: www.allmusic.com

Lukukertoja: 3543

Klassikoissa myös

Pulp: Different Class, 1995