29.06.2005
Metalliväen perinteinen juhannusrieha Nummirock saatiin tänä vuonna viettää kauniin sään merkeissä. Perjantaina hellerajan rikkoutuminen oli jo lähellä, ja vaikka lauantaina sateen riski olikin suuri kiersivät sadepilvet Nummijärven. Kahden päivän aikana juhlijoita oli järjestäjien ilmoituksen mukaan 19 000, mitä on pidettävä hyvänä saavutuksena. Tämä vuosi oli parempi kuin viime vuosi, ja viime vuosi oli parempi kuin sitä edellinen. Suunta on siis täysin oikea. Tärkein tekijä menestyksessä on hyvin rakennettu ohjelma, joka tuntuukin Nummirockissa vain vahvistuvan vuosi vuodelta.
Tänä vuonna perjantain pääesiintyjiksi oltiin kiinnitetty yhdysvaltalainen death-veteraani Obituary sekä ruotsi-blackin suuruus Dissection. Orkestereista kumpainenkin on suorittanut äskettäin paluun estradeille, ja kummaltakin on luvassa uutta levytettyä materiaalia lähiaikoina. Kotimainen rintama oli perjantaina myös kovin perinteinen, sillä niin Kotiteollisuus kuin Sonata Arcticakin ovat jo aikaa sitten kannuksensa ansainneita kokoonpanoja. Lauantain vetonauloiksi oltiin varattu portugalilainen synkistelijäpoppoo Moonspell, saksalainen power-metalli ryhmä Freedom Call sekä mustaksi hevoseksi luokiteltava irlantilainen Primordial, jonka musiikissa yhdistyvät vaivatta monet eri metallin osa-alueet. Kotimaista kärkeä toisena festivaalipäivänä edusti hautajaiskiertueellaan oleva Sentenced.
Näiden suurten nimien ympärille oltiin rakennettu toimiva ohjelma, jossa yksikään bändi ei soittanut yhtä aikaa. Satunnaisen festivaalivieraan oli siis mahdollista katsastaa vaikka jokainen esiintyjä, mikäli vain jaloissa riitti potkua. Näin niiltä inhottavilta valinnoilta vältyttiin, ja pienimmätkin nimet saivat yhtäläisen mahdollisuuden saavuttaa maksimimäärän kuulijoita. Esiintymislavoja oli jälleen kolme, eli kentän edustalla sijaitseva iso lava, hieman pienempi rantalava ja kaikkein pienin räminä-lava.
Nummirockin esiintymisalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat leirintäalueet olivat tänäkin vuonna ahkerassa käytössä, ja keikan jälkeiseltä tunnelmaltaan leirintäalue voittaakin aina kaupunkifestivaalien keskustassa pyörimisen. Miinusta on kuitenkin annettava roskapolitiikasta, sillä roskiksia ei tahtonut löytyä oikein mistään. Kun portilla omat juomat sai kaataa kertäkäyttötuoppehin, maa täyttyi nopeasti pois heitetyistä ja hajonneista tuopeista. Jo parikin isompaa roskista pääkulkureiteillä ja lavojen lähistöllä olisi varmasti helpottanut tilannetta huomattavasti.
Myös porttien turvatarkastukset herättivän hetkittäin napinaa. Välillä tavarat saatettiin kääntää ylösalaisin, ja housuja sekä takkia taputeltiin joka puolelta, välillä taas pääsi huomattavasti helpommalla. On tietenkin ymmärrettävää että nämä tarkastukset tehdään niin katsojien kuin artistienkin parhaaksi, sillä heitetty lasipullo on suureksi vaaraksi, samoin rikottu sellainen. Nyt portin edustalle syntyi kaikkein pahimpina hetkinä todella pitkiä jonoja, etenkin kun jokin suuremmista nimistä oli aloittamassa settiään. Plussana on sanottava, että tarkastukset tehtiin aina hyvällä maulla, ja järkkäreiden tyylissä ei muutenkaan löytynyt mitään huomautettavaa. Sama hyvähenkisyys koski myös kaikkia muitakin tapahtuman työntekijöitä, mistä suuri kiitos heille kaikille sekä tietysti järjestäjille.
Summa summarum, tämänkin vuotinen Nummirock oli jälleen juhannusjuhla sieltä parhaasta päästä. Esiintyjät täyttivät paikkansa ja juhlakansakin osasi käyttäytyä. Isompia järjestyshäiriöitä ei tainnut tapahtua kuin yksi, ja juhlat saatiinkin viettää rauhallisissa merkeissä hyvän sään kera. Ensi vuonna taas uudestaan!
Mika Roth
