22.01.2005
S-Osis/Turku
Riemufestivaalin Turun toinen klubi-ilta S-Osiksella tarjoili nähtäväksi ja kuultavaksi häröilyä, kokeellisuutta, intohimoa, rankkuutta, mutta erityisesti intensiivisen mukaansatempaavaa musiikkia. Festivaali-klubi täyttyi edellisillan tapaan sopivasti musiikin ystävistä ja tunnelma oli kutkuttavan odottava heti iltakymmenestä alkaen.
The Insult That Made A Man Out Of Macistä oli kuulunut erinäisiä kiinnostusta herättäviä kommentteja, mutta selvempi kuva bändistä uupui. Aggressiivisuus, raakuus ja suoraviivainen angsti syöksyivät lavalta heti viiden mustan puhuvan miehen asetuttua soittimiensa taakse. Teräksisen metallinen soundi ördäys-laulun korostamana sai ristiriitaisiin tunnelmiin. Koneellinen musiikki kilkatuksineen piti otteessaan ja loi palavia maailmoja musiikin kautta. Bändin kokonaisilme ja erityisesti vokalistin raivoisa olemus saivat keskittymään lavaesitykseen koko keikan ajan. Toisaalta raakuus ja melodittomuus pitävät ainakin allekirjoittaneen kaukana pumpun levytetystä materiaalista ja saavat muutamaan kertaan harkitsemaan bändin uudestaan tsekkaamista livenäkin. Ristiriitaista oli sekin, että musiikista nauttimista ei olisi edes voinut kuvitella näyttävänsä hymyillen. Vakava, melkein vihamielinen ilme tuntui pysyvän yleisön kasvoilla, mutta ablodeista ja muutamista hurjiin tansseihin yltyneistä yksilöistä päätellen The Insult... lunasti paikkansa illan avaajana hienosti.
Seuraavaa pumppua ei kauaa tarvinnut odottaa ja tällä kertaa myös transsista hymyä oli lupa näyttää kasvoilla. Jos oli edellinen yhtye vienyt laavavirtojen keskelle kilometreittäin maan alle, vei Circle sykkivään Etelä-Amerikkaan, hiekkarantojen kaunistamien hökkelikylien sydämiin. Lavan edusta täyttyi heti ensimmäisten soundien tavoittaessa kuuloaistin ja tiivis tunnelma oli valloillaan, kun kitarasävyinen elektro-psykedelia valloitti paikan. Rytmikkään hengästyttävä musiikki sai jengin pauloihinsa eikä sitä tarvinnut kertaakaan kehottaa ottamaan osaa musiikin ilosanomaan. Tanssi vei mukanaan, mutta välillä ehti ihmetellä myös vokalisti-kosketinsoittaja Rätön sekä koko pumpun omalle touhulleen luomaa hekumallista intensiteettiä. Se valloitti, hallitsi ja rakensi oman valtakuntansa näiden seinien sisään, tämän keikan ajaksi. Vihellykset ja taputukset olivat huumata siinä missä raivoisa musisointikin. Vajaa tunti Circlen tahdissa meni aivan liian vauhdilla, tosin olihan sitä hieman säästeltävä viimeisellekin esiintyjälle.
Illan päättäjänä lavalle asteli Cleaning Women. Pyykkitelineiden virityksen jälkeen seuraava transsitanssi sai valtansa. Edellisen hekumallisuuden jälkeen pumppu ei aivan täyttänyt sille ladattuja odotuksia. Liian huono ilma, liian ahdas tanssilattia, hieman puutunut lavashow ja edellisen keikan jälkeinen fiilis eivät luoneet parasta mahdollista tilaa katsojalle. Itse pesijänaisetkin vaikuttivat hieman väsähtäneiltä, vaikka kolmikolta löytyikin yritystä nostaa tunnelmaa vielä festivaalikiertueen neljännellä keikalla. Musiikki lensi psykedelian kautta sambasessioihin, basson sykkeen luomaan marssilaisvaltakuntaan; jammailtua tuli siis kuitenkin. Super-machine rikkoontui kesken keikan, mutta se ei kovin kauaa haitannut, menoa jatkettiin puolittaisen koneen turvin. Vaikka viimeinen keikka ei aivan täydellinen ollutkaan, innostui jengi silti huimiin suosionosoituksiin ja olisi vaatinut encorea illan päättäjältä. Tällä kertaa sitä ei herunut Cleaning Womeniltä, kuten ei ollut kuultu muiltakaan pumpuilta. Tässä vaiheessa iltaa viimeinen väsytysbiisi olisi ollut paikallaan, mutta päiväuni loppuu aina jossain vaiheessa. Vikan biisin sanoin: The Daydream is over.
Joka tapauksessa Riemufestivaali oli Turun osalta erittäin onnistunut tapaus. S-Osis lunasti takaisin loistavan keikkapaikan leiman, vaikka etukäteen oli tullut hieman ihmeteltyä suhteellisen pienen ja hieman kaukana keskustasta sijaitsevan baarin valintaa näinkin ison ja nimekkään tapahtuman sijainniksi. Kaiken kaikkiaan loistava tunnelma kummassakin illassa, mahtavat bändit ja hyvät järjestelyt. Riemuisa viikonloppu oli purkissa mitä loistavimmissa tunnelmissa.
Nelli Korpi
