06.12.2004
Tavastia/Helsinki
Itsenäisyyspäiväni ei alkanut kovin hilpeästi, sillä viilsin ranteeni auki. Ei, en yrittänyt päästä hengestäni, vaan onnistuin tiputtamaan lasikulhon tiskipöydälle ja yrittäessäni ottaa sitä kiinni, kävi ”pieni” vahinko. Tätä vahinkoa sitten tikattiin kiinni Marian sairaalan ensiapuosastolla ja pian olikin kiire jo Tavastialle. Vaikka enkelkuoroon en päässytkään, niin Rock-luolassa minua odotti Jumalan sana tai tarkemmin sanottuna Ruudolfin versio siitä.
Mikä siinä on, kun ihmiset tulevat uskoon, niin heillä häviää täysin suhteellisuudentaju ja tilalle tulee suunnaton tarve julistaa Jeesuksesta? Ruudolf posseineen on selkeästi pätevää porukkaa, mutta onko joka biisissä oikeasti pakko käsitellä yläkertaa? Muutenkin olo oli kuin Pikku G:n konsertissa, kun lavalla yritettiin kertoa, miten yleisön piti elää. Mutta jos sanoituspuolen pystyi sulkemaan pois mielestään, niin itsessään keikka ei ollut yhtään hassumpi. Kundit liikkuivat paljon, tekivät halvalla, kuten sateenvarjolla, kekseliäitä juttuja ja kaikki oli mukavan korutonta. Poimin yleisön joukosta myös ensimmäistä Euroopan rundia tekevät Goldie Lookin Chainin kundit. He pitivät Ruudolfin heilumisesta, vaikka eivät ymmärtäneetkään sanoituspuolesta ymmärrettävästi mitään.GLC:n Benny Blanco väitti, että heidän keikkansa sisältäisi samanlaista meininkiä, kuin suomipoikien, mutta ei asian laita aivan näin ollut.
Ruudolfin jälkeen lavalle könysi olutta ja vähän muitakin nautintoaineita kuluttanut kahdeksanhenkinen ryhmä, joka kehotti heti kättelyssä yleisöä vetämään itsenäisyyspäivälärvit. Goldie Lookin Chaininhan tarkoitus on nauraa päin naama varsinkin gangstaräp-ilmiölle ja eihän tälle walesilaiselle marakattilaumalle voinut kuin hymyillä. Pelkästään porukan verkkarit pistävät virneen suupielelle, puhumattakaan vähemmän tyylikkäistä liikkeistä lavalla. Läppäkin oli pitkin keikkaa varsin levotonta. Aika paljon puheenaiheena oli viinan juonti ja lumessa nainti, mutta myös itsemurhan kannattavuudesta valistettiin. Eli kaikki staroiksi itsemurhalla, kuten Self Suicidessa opastetaan. Wicked!
GLC on juuri niin hölmö bändi, kuin miltä se kuulostaakin ja ihan positiivisella tavalla. Tosin Vanilla Icea pilkkaavat Ice, Ice, Dildo –hokemat menivät jo huumoripuolella ala-aste-osastolle. No, meininki oli kuitenkin mukavan hilpeää ja monet kappaleet saivat mukaansa. Half Man Half Machinessa on loistavan ärsyttävä kertosäe, Guns Don't Kill People Rappers Don sanoitukset naurattivat myös livenä ja Your Mother's Got A Penis kasarisoundeineen toimi kuin pommi. Kaiken kaikkiaan, kyllä minä tätä urpoilua katsoin paljon mieluummin, kuin Tarjan kättelymaratonia. Juu, siitä huolimatta, että Jonna Tervonmaan nännit vilahtivat.
Teksti ja kuvat: Kari Koivistoinen
