Pääsivu
EsittelyLevyarviotDVD-arviotPienetLivearviotValokeilassaKlassikkoVapaa vyöhykeAjankohtaistaAjatuskuplaToimitusKeskusteluEt ole kirjautunut!
Kirjautuminen
Rekisteröityminen
|
|
|
|
|
| Pääsivu |
|
| Esittely |
|
| Levyarviot |
|
| DVD-arviot |
|
| Pienet |
|
| Livearviot |
|
| Valokeilassa |
|
| Klassikko |
|
| Vapaa vyöhyke |
|
| Ajankohtaista |
|
| Ajatuskupla |
|
| Toimitus |
|
| Keskustelu |
|
|
|
Et ole kirjautunut! Kirjautuminen Rekisteröityminen |
|
|
| Aeroflop – Rokkia, rakkautta ja rehellistä uskoa 00.12.2001 |
| Toimittajasedän uteluihin vastaili yhtyeen solisti Rami. Keitä työ ootte ja mistä tuutte? Miten kaikki itseasiassa alkoi? Rami: - Meitä on tässä bändissä 5 jätkää, kaikki hämeestä tai ainakin läheltä! Kaikki alkoi joskus kaksi vuotta sitten akustisilla kitaroilla, oli vaan mä ja Matte ja Late. Koko bändi on ollut kasassa vasta reilut puoli vuotta, ekat harkat oli toukokuun lopulla 2001 ja eka keikka tässä joulukuussa. Kesällä rytmiryhmäläiset oli kiertämässä maailmaa, harjoittelu kärsi silloin hieman. Nyt menee kuitenkin kovaa! 
Kuka tekee ja mitä?Rami: - Itse laulan ja soitan tamburiinia, Sami on bassossa, Matias ja Lauri hoitaa kitarat ja Joni piiskaa rumpuja. Millaista musiikkia Aeroflop soittaa ja miksi juuri sellaista musiikkia? Rami: - Me soitetaan rokkia, pääosiltaan brittivaikutteista, vaikkakin vaikuttajia löytyy ympäri ämpäri maailmaa. Sanoitukset on semmosta mitä ne on, sitä mitä nään tai kuulen tai tunnen. Yritetään olla tosi rehellisiä kaiken suhteen. Tää on kuitenkin meiän musaa ja meiän oma bändi! Ketkä tai mitkä ovat suurimpia vaikuttajia ja millaista ideologiaa bändillä on? Rami: - Suurimmiksi vaikuttajiksi uskallan sanoo Oasiksen ja omalla kohdallani Beatlesin. Mainittakoon myös vaikkapa Embrace ja Radiohead. Kaikilla on kuitenkin hieman erilaiset ja todella laajat musiikkimaut, ei kuitenkaan mitään kauheen poikkeavaa. Miltei kaikilla kallistuu tonne britannian puoleen noi musiikilliset vaikuttajat. Ideologia on se, että ollaan bändissä ja kerrotaan asioista, jotka on tärkeitä meille ja se, että ollaan henkilökohtaisessa uskossa Jumalaan. Se tulee jonkun verran esiin biiseissä ja keikalla. Se ei kuitenkaan saisi mielestämme häiritä ketään, ei me olla ketään käännyttämässä ja ihan normaaleja ihmisiä kuitenkin ollaan. Me halutaan, että musiikki on se tärkein juttu niille, jotka kuuntelee meitä, eikä me ihmisinä. Mutta silti toivotaan, että ihmiset ei ois suppeekatseisia ja ettei ne tuomitse meitä paskaksi ennenku on ees kuullu tai mitään. Jos tykkää, niin hyvä! Mutta jos ei, omapa on asiansa, ei me olla ketään miellyttämässäkään täällä! Tää on sitä mistä me tykätään, toteutetaan unelmaa ja itseämme. Ja halutaan kertoo siitä, mikä on tärkeetä meille ja näin on hyvä! Me ollaan asennebändi siinä missä Rage Against The Machine tai vaikkapa Public Enemy. Arvostan RATM:ä tosi paljon sen takii, että niillä on ees JOTAIN sanomaa. On niin turhaa perustaa bändi ja laulaa samoista asioista kuin aina, dokaamisesta, huumeista ja bileistä ja mimmeistä. Vähän erilaisuuttakin vois kaivata. Kuitenkin pääasiallisesti ideologiamme on se, että ollaan kaikki ystäviä keskenämme ja se, että jokainen löytäis jotain pysyvää ja arvostais rakkautta, yrittäis olla suvaitsevaisia. Ja etsis totuutta, koska lopulta se löytyy vaan yhestä paikasta...rauhaa ja rakkautta vaan kaikille, kaikki me ollaan samaa lössiä ja samalla maapallukalla! hindut, jehovat, homot ja lesbot! peace&love vaan kaikille! Millaisten juttujen parissa olette ehtineet yhtyeen kanssa puuhailla? Rami: - Oltiin keikalla just tossa ja annettiin yx turha haastattelu yhteen toiseen nettilehteen. Ihmiset tykkäs ja me myös. Meillä on kaikilla myös jonkinlaiset bänditaustat, jokainen on joskus vetäny jotain funkkiakin vähän ku RHCP tai Jamiroquai. Nykyään se ei enää nappaa niin paljoo, nykyään jyräävän pörisevät kitarat ja nätin säröisät melodiat on kaiken A ja O. Kaikesta menneestä on kuitenkin oppinu jotain ja nyt se sitten ehkä näkyy tai kuuluu enemmän tai vähemmän. Mitä jatkossa? Rami: - Yritetään vaan vähän saada keikkaa ja kuulijakuntaa, mitään maailmaa ei kuitenkaan jakseta valloittaa eikä toi hillokaan kauheesti kiinnosta, se on kuitenkin vaan materiaa ja sitä kuitenkin upottaa johonkin mikä katoo heti...rokki ei katoo, eikä rakkaus eikä usko! Ne on meille tärkeimpiä. Ja noi kolme ehkä muodostaa bändin sisäisen jutun, sellasen meiän oman rock-kolminaisuuden! Pärjätkää ja rakastakaa lähimmäistänne niinku itseänne! Ja vierailkaa sivuilla. Ilkka Valpasvuo Lukukertoja: 2328 |
Soulstab - CCR:ää spiideissä?
Altsurock-nelikko Euforian matka jatkuu…
Freegear – kun hardrock kohtaa blues-grooven
Liian lahjakas On Volcano soittaa valoisaa indiepoppia pimeästä huoneesta
Cardinals Folly vääntää vihtahousun bluesia
Cry Bar – hilpeyttä ja hyvää meininkiä
Lahjomaton, kohtalokas ja arvaamaton Underground Groovement
Balletissa ei tuijoteta vain omaa soitinta
Matti Johannes Koivu ja Irwinin toinen puoli
Depressure luottaa itseensä
Captain Cougar – musiikkia kappaleiden ehdoilla
Beautiful Betrayal - valmiimpi, luottavaisempi, rennompi
Jumalan ruoska hajosi – mitä sitten?
Liplock - Rock-säröä funk-mausteilla?
Tsuhna Carnival – puoskareista polvi paranee
The Country Dark on Savosta, vastuu on siis kuuntelijalla