Cessna, All Stars

Telakka oli illan orkestereille otollinen areena, vaikkakaan osa yleisöstä ei tuntunut täysin arvostavan kotimaisen indiepopin vähintään parempaan keskikastiin kuuluvia Helsinkiläistä All Starsia ja kotikaupungin Cessnaa. Silti keskiviikkoillaksi väkeä oli mukavan runsaslukuisesti ja kun keikatkin saatiin päätökseen puoleenyöhön mennessä, oli keikan seuraaminen mainio tapa arki-illan viettoon.

Toista(?) pitkäsoittoaan kovaa vauhtia valmisteleva, vaatimattomasti nimetty All Stars aloitti soittokarkelot. Kahdella kitaralla, bassolla ja rummuilla aseistautunut viisikko käytti setissään kolmea laulujaa. Pääasiassa mikin varressa vakuutti kaunisääninen Mary Christmas, jonka tunteikkaasti tulkitsemat kappaleet vaihtelivat melankolisista poppailuista tiukempiin rosoisiin rokitteluihin, kitaristien tulkitsema biisiosasto keskittyi enemmän rauhallisiin fiilistelyihin. Bändin tuoreimmalta levytykseltä I’ve Seen You All Before kuultiin yllättäen vain kaksi kappaletta, keikan kohokohtiin lukeutuneet hempeilevä keinutus Breaker Of The Heart sekä samaa kastia oleva D-Castle. Esimerkiksi kaihoisaa Better Alonea olisi ainakin allekirjoittanut kaipaillut, ja yritin sitä jopa kysellä encoreen. Mutta ei, liian henkilökohtainen biisi kuulemma. Sen sijaan encoressa kuultiin The National Anthem Of Finland(?), joka ei sekään ollut lainkaan hullumpi veto. Silti erityisesti kitaristin tulkitsema He Worships Satan(?) nousi ennen kuulemattomasta (ainakin itseni) materiaalista esiin, mainio aihe ja toteutus. Biisien välispiikeissä kuultiin muun muassa omistuksia, Gösta Sundqvistista kertova (nerokkaasti nimetty) Göstar sekä Silvio Berlusconille sattuvasti sopiva Devil mainostettiin osuvasti sisään.

Yhtye onnistui vetämään kohtuullisen mainiosti keikkansa ilman suurempia virittelyjä tai liikoja hissutteluja. Vaikka muutaman pepunpyörittäjän olisin mieluusti pitkäsoitolta kuullutkin, sai keikka odottamaan mielenkiinnolla orkesterin tulevia tuotteita. Alkuveikkauksissa odotin yleisön keskittyvän enemmän kotikaupungin Cessnan fiilistelyyn, mutta kyllä All Stars melko tasaväkisesti onnistui vangitsemaan yleisön.

Cessna oli Telakalla kuin kotonaan, mistä viesti esimerkiksi rumpali Samin myyntipuhe: Täällä on meidän levyä myynnissä, sikäli mikäli jollain läsnäolevalla ei sitä vielä ole... Kotikulmat tuntuivat villitsevän nelimiehisenä esiintyneen (ainakin vielä Aistifestivaalissa reilu puoli vuotta takaperin Cessna koostui viidestä herrasta) yhtyeen myös melkoiseen namutteluun. Instrumentaalirevittelyitä kuultiin kolme-neljä, joista etenkin aikaisemmilta keikoilta tuttu rautalankasurf-paahto oli todella nautinnollista kuultavaa. Tuoreimmalta levytuotokselta, alkuvuodesta julkaistulta Terminus -kiekolta, kuultiin muiden muassa keikan aloittanut ranskankielinen Toujours -kuiskailu, jota seurasi levyä vauhdikkaammalla kaavalla tykitelty Paasikiven-Kekkosentie- sekä Maatamo -instrumentaalit. Sykkivä Time Ticks Away ei saavuttanut aivan levykuuntelun raukeutta ja muutenkin Cessna oli tänään ilman muuta parhaimmillaan jopa punkisti särisevissä rokkiraidoissa, joista etenkin Book nousi esiin. Vaikka laulumikki olikin biisin aikana kohtuullisen kovilla volyymeillä...

Totuttuun tapaansa Cessnan nelikko vaihteli soittimia tarpeen mukaan, Sami kävi kitaran varressa ja Jari rummuissa, Tomi siirtyi kitara ja mikin varresta hetkeksi koskettimiin ja taas takaisin. Etenkin Bookissa Jarin miltei epävireilevästi kitisevä kitara ihastutti, muutenkin kvartetti keskittyi nautiskelemaan Samin tiukoilla kompeilla, jotka katkaisivat lopuksi kappaleet kuin seinään. Vaikka Cessnan monipuolinen poukkoilu vaikutteidensa keralla pitää meiningin mielenkiintoisena, olisi kiinnostavaa nähdä bändin vetävän esimerkiksi tiukkoja rockralleja reilun puolen tunnin setin, kiitos ja näkemiin. Ja seuraavalla keikalla uneliasta hissuttelua, sitten ehkä progea... Joka tapauksessa, tällä kertaa Cessna oli menopäällä ja meiningin rentous näkyi lopputuloksessa.

Ilkka Valpasvuo