23.01.2004
Yo-talo/Tampere
Kunnon elektrorypistykset tuntuvat nykyään olevan jopa Tampereella melko harvassa, joten odotukset olivat kovia brittiläisen Bass Junkien saapuessa vääntelemään bassonamikoita kaakkoon Yo-talolle. Kun miehen settiä olivat alustamassa niin Imatran Voiman deejiit kuin kolmen miehen rokkikokoonpanolla liikkeellä ollut Mr. Velcro Fastener, oli iltaan luvassa rutosti bassoa ja tanssaavaa kansaa.
Perjantain puolen illasta jouduin hivenen hämmästelemään, että olipa hiljaista ja eipäs näköjään kukaan tanssi, mutta lauantain puolella jengiä oli pikkuhiljaa valunut sisään kohtuullisesti. Mr. Velcro Fastenerin aloittaessa settinsä saatiin lattiakin täyteen ja jalat liikkeelle. Turun kaksikkoa Tatu Metsätähti ja Tatu Peltonen oli Yo:lla vahvistamassa reteästi esiintynyt aurinkolaseilla varustettu mc, jonka efektiset mikkitarinoinnit yhdessä toisen Tatun kanssa muodostivat mukavan vuoropuhelun tanssihurmaisen elektrotaustan päälle. Vahvaa ja hivenen synkkää elektrojuoksutusta kuunteli ja hikoili pitkästä aikaa nautinnolla ja kolmannen miehen mukanaolo teki keikasta todellisen esityksen. Poseerauksen ohessa miekkonen poistui yhden biisin ajaksi yleisön sekaan lattialle, minulle jäi vähän epäselväksi, mitä varten. Olisihan tuo musiikin puolesta ollut mainio setti ilman mc:täkin, mutta näyttävyyttä saatiin reilusti lisää. Mr. Velcro Fastener on omassa jalkoja liikuttavassa lajissaan kotimaan kirkkainta kärkeä, eikä joudu kansainvälisestikään häpeämään.
Tästä saatiin todisteita heti herrojen poistuttua lavalta päästäen herra Bass Junkien alias Phil Kleinin lavalle koneidensa ääreen. Jo 80-luvulla elektromusiikin parissa puuhaillut Klein alkoi toteuttaa Bass Junkie –projektiaan 1997 ja on kutsunut antiaan itse Electro Bass- tai Electrobotic Bass –nimikkeillä. Eli bassonamikka on miehellä kovassa käytössä. Olin odottanut kohtuullisen kovaa settiä ja petyin: Bass Junkien keikka oli edelliseen esiintyjään verrattuna tylsä, monotoninen, eikä sitä bassoakaan mielestäni käytetty ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Kleinillä oli parit koneet, joista hän loi bassoa mukavilla efektimausteilla ja tarjoili päälle vocoder-mikillä vokaalisirpaleita keitokseen. Parin kolmen biisin annoksen jälkeen sain herran boostailusta tarpeekseni ja jätin lattian. Happoista makua ja jymisevää bassoa, mutta kokonaisuutena melko pitkästyttävää.
Eli iso käsi ja parhaimmat pisteet Mr. Velcro Fastenerille. Myös deejiit pistivät kiitettävän hyvää settiä tulemaan, itse pääesiintyjä oli kuitenkin tylsä. Mukavaa, että Tampereellakin kuulee välillä kunnon elektrohumppaa.
Ilkka Valpasvuo
