01.12.2001
Vuonna 1974 ilmestynyttä On The Beach-levyä voidaan hyvällä tahdolla kutsua kadonneeksi klassikoksi. Jostain syystä Mr.Young ei ole suostunut julkasemaan levyä uudestaan cd-muodossa, joten myynnissä olevan kappaleen löytäminen näinä päivinä on jo kovin hankalaa. Heikolla laadulla ei tämän tapauksen kanssa ole mitään tekemistä – lienee todennäköisempää että tuon ajanjakson muisteleminen on vieläkin lähes kuusikymppiselle äijälle vaikeaa.
Youngin omat huumeongelmat yhdistettynä kahden yhtyetoverin ja läheisen kuolemaan tekivät ajasta lievästi sanottuna epävakaan. Lisäksi mies eli jonkinlaista musiikillista murroskautta; vanha heleä ja ”perinteinen” soundi oli vaihtumassa tummempaan ja raaempaan ilmaisuun. On The Beach on upea yhdistelmä näitä kahta.
Walk On-biisi aloittaa levyn riuskojen kitaroiden kantaessa. Punaniska-bändi Lynyrd Skynyrdille vastavittuiluna syntynyt teksti (LS vähätteli Youngia edellisvuonna ilmestyneessä Sweet Home Alabama-hitissään) osoittaa että miehen kynä osaa olla erittäin pisteliäs ja ilkeä. Kosto-tunnelma muuttuu täysin eri suuntaan heti seuraavassa biisissä. See The Sky About To Rain on yksi miehen laadukkaan back-katalogin upeimpia yksittäisiä hetkiä, eikä osoita useiden vuosienkaan kuuntelun jälkeen mitään kulumisen merkkejä. Kolmas biisi joka tekee levystä kuolemattoman, on nimikappale On The Beach. Yliluonnollinen haikeus yhdistetynä ajasta ja paikasta vapaaseen tunnelmointiin aiheuttaa selkäpiihin niitä harvinaisia väristyksiä, joita noin promille kaikesta musiikista tuottaa.
Toivottavasti Neil Young tulee vielä joskus järkiinsä ja julkaisee tämän levyn cd-muodossa. On sääli, jos ”uudempi” fanipolvi (vinyylifriikkejä lukuunottamatta) ei saa mahdollisuutta kuulla tämä klassikkoa. Todellisia kultakimpaleita kun on harvassa, jopa Neil Youngin tuotannossa.
Teksti: Jari Jokirinne
(Huom! Teksti on kirjoitettu syksyllä 2001. Vuonna 2003 Young vihdoin ja viimein julkaisi On The Beachin cd-muodossa. Ostakaa se ja nauttikaa.)
