Wouden singlet ilmestyivät viime vuoden joulukuussa albumiformaatissa Stupido Recordsin ansiosta. Solisti/kitaristi/biisintekijä Ari "Woude" Voutilaisen luotsaama, vuosien 1979 ja 1986 välillä toiminut Woude-yhtye oli eräs kiehtovimmista kotimaisista uuden aallon edustajista. Yhtyeen soitossa oli kuultavissa punkrockin energiaa, jonka vastapainoksi Wouden musiikkiin sisältyi selkeitä vaikutteita 60-luvun rockista. Voutilaisen lyriikat olivat ajoittain lähes yltiöromanttisia ja häntä pidettiinkin eräänlaisena hippireliikkinä.
Wouden originaalikokoonpanon muodostivat muilta osin kitaristi Risto Schiray, basisti Jarmo "Häkä" Halttunen ja jazztaustaa omannut rumpali Timo "Droppis" Wahlberg. Rytmiryhmä oli ehtinyt vaikuttaa myös Tumppi Varosen luotsaamassa Problemsissa ja oli mukana vuonna 1979 ilmestyneellä upealla singellä Tapan aikaa ja niin ikään heinäkuussa 1980 ilmestyneellä Problemsin esikoispitkäsoitolla Katupoikia. Ennen Wouden perustamista Voutilainen oli toiminut solistina, kitaristina ja huuliharpistina rhythm and blues -yhtyeessä Doctor's Special. Solistina hänen ensilevytyksensä oli Ari Taskisen projektin Hymy Taskinen & Co. vuonna 1979 ilmestynyt single Hei tyttö hei / Yöt kaduilla, jonka B-puoli on lisäksi Voutilaisen sävellys.
Woude solmi vaivattomasti levytyssopimuksensa Johannan kanssa. Yhtyeen ensisingle oli joulukuussa 1979 ilmestynyt Kaupungin yöt / Satoi. Sen A-puoli on varsin onnistunut energisen soiton ja romanttisen tekstin yhdistelmä. B-puolen kappaleen yhtye taltioi toisena versiona alkuvuodesta 1981 ilmestyneelle esikoisalbumilleen Keskellä aikaa. Voutilainen lauloi lisäksi Maukka Perusjätkän taustakuorossa Sotaa apatiaa vastaan -yhtyeessä. Alkuvuodesta 1980 Woude esiintyi TV:n ruotsinkielisessä ohjelmassa Bang, jossa yhtye esitti coverinsa Country Joe and the Fishin Hold on It's Comingista (Pidä kii) sekä Lovin' Spoonfulin Do You Believe in Magicistä (Uskot säkin taikaan).
Wouden laadukasta singletuotantoa jatkoi kesällä 1980 ilmestynyt seuraava nelivitonen On kesä vasta alussa / Kaupunki. Samaisen vuoden elokuussa Helsingissä järjestetyn Spartakiadit-tapahtuman tiimoilta julkaistiin myös EP, jolla Woudelta on mukana kappaleet Suoraa toimintaa ja Vanhat pierut, joista ensiksi mainittu edustaa yhtyeen soitantaa kaikkein punkorientoituneimmillaan.
Loppuvuodesta 1980 ilmestyi seuraava single Keskellä aikaa / Uskot säkin taikaan. Sen todella upea paraatipuoli ilmestyi lisäksi tammikuussa 1981 julkaistun Wouden esikoispitkäsoiton nimikappaleena. Kyseessä on varsin onnistunut kymmenestä kappaleesta koostuva kokonaisuus, jonka covertuotantoa edustaa aikaisemmin mainitun Country Joe and the Fish-coverin lisäksi Elliot Murphyn Isadora's Dancersista työstetty suomennos Mä en enää jaksa. Voutilaisen käsialaa olevan tuotannon huippuhetkiä albumilla edustavat nimikappaleen lisäksi etenkin avausraita Pitäis kai unohtaa sekä Schirayn upealla kitarasoololla kruunattu Mä haluun saada niin paljon.
Helmi-maaliskuussa 1981 Woude soitti yli 30 keikkaa. Wahlberg sai tässä vaiheessa tarpeekseen ja hänen paikkansa Wouden rumpalina otti aikaisemmin Voutilaisen kanssa Doctor's Specialissa soittanut ja myös Hymy Taskinen & Co.:n singlen levytykseen osallistunut Kimmo Kosenius. Kesällä 1981 ilmestyneen singlen Tytöt / Tänään on kuin eilen B-puolella julkaistu krapulakuvaus lukeutuu Wouden tuotannon tunnetuimpiin.
Loppuvuodesta 1981 julkaistiin yhtyeen toinen pitkäsoitto Kauniit päivät. Kyseessä oli edeltäjäänsä synkempi kokonaisuus, jonka tummasävyisiin huippuhetkiin lukeutuvat etenkin albumin avausraita Läpi varjojen huoneen, En pääse pakoon sekä Juhlat on ohi. Vanhakantaisempaa romanttisempaa tyyliäkään ei toki ollut täysin unohdettu ja sitä edustavat onnistuneesti kappaleet Yön runoilija ja Tuhat yötä. Kesällä 1982 Woudelta ilmestyi edelleen laadukasta tuotantoa edustanut single Kuin lentohiekkaan / Kuka uskoo aurinkoon, jonka B-puoli on suomennos The Velvet Undergroundin kappaleesta Who Loves the Sun. Sen seuraajaa Aika hyvä ihmiseksi / Vuodet vierii saatiin odotella vuoden 1983 loppupuolelle saakka.
Kosenius jätti näihin aikoihin Wouden ja Voutilaisen keikkailu jatkui yksin, Schirayn, Halttusen tai Heinäsirkan kanssa. Vuonna 1984 Voutilainen levytti studiokokoonpanon, jossa oli mukana myös Schiray, kanssa kappaleet Joutopojan laulu ja Väärät kortit, jotka ilmestyivät vasta vuonna 2009 Wouden kakkosalbumin Kauniit päivät runsaasti bonusbiisejä sisältävällä CD-versiolla. Samoihin aikoihin julkaistiin bonusmateriaalin kera CD-formaatissa myös yhtyeen esikoispitkäsoitto Keskellä aikaa.
Alkuvuodesta 1985 keikkailunsa aloitti Wouden uusi kokoonpano, jossa Voutilaisen, Schirayn ja Halttusen lisäksi olivat mukana rumpali Timo Kotineva ja ajoittain myös kosketinsoittaja Antti Ahvenainen ja saksofonisti Antti Seppo. Mainitun vuoden keväällä Woude osallistui Vapauden tuulet -kiertueelle Pelle Miljoonan Miljoonaliiga-yhtyeen, Dave Lindholmin sekä Kadotetut-yhtyeen kanssa. Voutilainen vaikutti ajoittain myös viimeksi mainitun yhtyeen kakkoskitaristina. Kiertueen viimeinen keikka televisioitiin ja Woudelta siinä oli mukana puolisen tusinaa biisiä. Kesällä 1985 Woude esiintyi Venäjällä viidelle tuhannelle kuulijalle. Kyseisen nuorisofestivaalin muina kotimaisina esiintyjinä olivat Sielun Veljet ja Heinäsirkka.
Vuonna 1985 Pyramid julkaisi Woudelta singlen Teksasin pojat / Tänä syyskuun yönä, jonka paraatipuoli edustaa rockorientoituneempaa ja b-puoli slovarivaikutteisempaa tuotantoa. Voutilainen, Schiray, Halttunen Kosenius ja Seppo jatkoivat kosketinsoittaja Tapsa Siitosen kanssa vuonna 1988 albumin One for the Loving julkaisseessa yhtyeessä Wow-Dees. Vuonna 1989 Voutilainen oli mukana Tapio Rautavaaralle työstetyllä tribuuttialbumilla Sunnuntaina sataa aina esittäen kappaleen Kulkuri ja joutsen.
Ari "Woude" Voutilainen menehtyi sydänlihastulehdukseen 22. toukokuuta 2003 44 vuoden ikäisenä. Wouden jäsenistä ovat Tumppi Varosen Problemsissa soittaneet Halttusen ja Wahlbergin lisäksi myös Schiray ja viimeksi Kosenius. Vuonna 2024 aktivoitui Woude Revisited, jossa Wouden musiikkia esittivät Schirayn, Halttusen ja Timo Kotinevan lisäksi solisti Ari "Zapa" Pelttari ja kakkoskitaristi Ari "Fage" Fagerström, jotka kumpikin kuuluvat Kadotetut-yhtyeeseen.
Woude Revisited soitti viimeisen keikkansa Helsingin On the Rocksissa 27. lokakuuta. Joulukuun alussa 2024 Stupido julkaisi Woudelta vinyylikokoelman Singlet 1979–1985. Leijonanosaa sen kappaleista ei ole ollut saatavilla vinyyliformaatissa originaalin julkaisunsa jälkeen. Wouden tuotantoon sisältyy useita klassikkokappaleita ja yhtye on säilyttänyt asemansa eräänä 80-luvun alun upeimmista kotimaisista bändeistä.