Malmiwaara uuden ja kiehtovan kynnyksellä

Musiikki on rajaton mahdollisuus, tavataan sanoa, mutta harmillisen harvoin noin pääsee tapahtumaan kirjaimellisesti. Vaan löytyy ympärillemme syntyneisiin sääntöihin virkistäviä poikkeuksiakin, kuten Malmiwaara, joka on tähän mennessä julkaissut vain kaksi sinkkua. Noilla kappaleilla totutun rajoja on työnnetty kauemmas, eikä mitään ole tarvinnut edes rikkoa tai kaataa. Desibeli.net haastatteli lyhyesti projektin takaa löytyvää Mikko Malmivaaraa.

Lähdetäänkö liikkeelle peruskysymyksistä, eli mikä Malmiwaara on, mitä ja miksi?

- Malmiwaara on pitkään kypsytelty keitos, jossa sekoittuu pohjoista melankoliaa, Suomen ja lähialueiden musiikkiperinteitä ja elektronista musiikkia. Se on yhden ihmisen yritys löytää oma tapa tehdä musiikkia, jonka avulla tulkita ja käsitellä tätä maailmaa ja elettyä elämää.

Julkaisit syyskuussa debyyttisinkkusi, joka on nimetty osuvasti. Alkajainen on instrumentaalikappale, joten mitä sen otsikko tahtoo sanoa sinulle ja meille?

- Monen vuoden tuskastelun ja etsimisen jälkeen tunnen nyt olevani jonkin uuden ja kiehtovan kynnyksellä. Oma ääneni musiikintekijänä on alkanut hiljalleen löytyä, ja Alkajainen on tämän uuden musiikillisen minuuteni ensimmäinen askel.

Musiikin puolesta Alkajainen on jännittävä, elektroakustinen ja ambientinkin kanssa mielestäni tiloja jakava teos. Kuinka pitkään kappaleen muotoutuminen otti?

- Vuonna 2023 kutsuin kansanmuusikkoystäviäni studiosessioihin Hollywood house -studiolle Vallilaan. Äänitimme improvisaatioita, äänimaisemia ja lyhyitä musiikillisia aihioita, ja näin syntyi äänikirjasto, josta olen poiminut rakennuspalikoita kappaleisiini. Materiaalia kertyi sessioissa todella paljon ja sen läpikäyminen on ollut iso ja aikaavievä osa tekoprosessia. Alkajainen syntyi kotistudiossani tämän materiaalin pohjalta noin puolen vuoden aikana.

Näin orgaanisessa luomisprosessissa on tietysti haastavaa haistella sitä hetkeä, jolloin kaikki on valmista ja kappaleen pitää vain antaa olla. Nauhoja käytettäessä rajoja ei oikeastaan ole, joten herkkyyttä kaivataan ja Malmiwaara itsekin toteaa, kuinka jokaisella kappaleella on omanlainen syntymätarinansa. Sääntöjä on turha yrittää luoda luovuutta ohjaamaan, mutta jotain reittimerkkejä tulee sentään käytettyä.

- Tyypillisesti ajatus alkaa kypsyä siinä vaiheessa, kun kappaleen kokonaiskaari hahmottuu. Usein valmistumispäätöksen jälkeen on sellainen olo, että ”noh, ei tämä nyt ihan osu maaliin mutta menköön”. Alkajaisen kohdalla poikkeuksellisesti ajattelin että nyt olen todella onnistunut antamaan kaikkeni.

Marraskuun lopulla ilmestyi toinen sinkkusi Pulssi, joka on elektronisempi kuin esikoinen, jonka muodossa on taas mielestäni hyvä määrä kansanmusiikkia. Minkälainen suhteesi on kansanmusiikkiin ja mitä kansanmusiikki sinulle edustaa?

- Kansanmusiikki edustaa minulle musiikintekemisen tapaa, johon liittyy historia, maantieteellinen sijainti, omasta päästä ja korvakuulolta soittaminen ja laulaminen, instrumentaatio ja kansanmusiikin meininki. Näiden määrä toki vaihtelee tilanteesta riippuen. Alkajaisella kansanmusiikki kuuluu konkreettisesti kansanmusiikille tyypillisten instrumenttien kautta. Tunnepuolella Alkajainen edustaa minulle ajan kulumista, nostalgiaa, jonkinlaista elämän vääjäämättömyyttä. Ehkä näilläkin on jokin linkki kansanmusiikkiin.

Mitä kaikkia instrumentteja kappaleella kuullaan? Mukana on ymmärtääkseni ainakin kirjaimellisesti historiallinen soitin, joka on rakennettu arkeologisen löydön pohjalta.

- Alkajaisen päämelodia perustuu kasettiluupiin, jossa soi Hanna Ryynäsen soittama 5-kielinen g??le. Se on kanteleen sukulainen, joka on tosiaan rakennettu Gdanskissa vuonna 1949 tehdyn arkeologisen löydön pohjalta. Soitinlöydös on ajoitettu 1260-luvulle. Biisin lopun äänimaisemassa kuultava Saarijärven kantele puolestaan on hieman yleisempi kantelemalli, jota soitetaan perinteisesti puista tikkua tai nahkapalaa plektran tapaan käyttäen.



- Biisin rytmiikkaa kannattelee Oskari Lehtonen kansanmusiikkirumpusetillään. Suurimman osa Alkajaisen saundimaailmasta olen luonut näitä akustisia äänilähteitä leikkelemällä ja manipuloimalla. Lisäksi siellä on jonkin verran syntetisaattoreita ja taisin jonkun laulahduksenkin sinne laulaa… viimeisen silauksen raidalle antoi tuottaja-miksaaja Paavo Malmberg, joka hioi tuotantoani ja lisäili sinne muutamia yksityiskohtia.

Alkajaista seurasi marraskuinen Pulssi ja levykin on kuuleman mukaan suunnitteilla. Mitään tarkkoja päivämääriä ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta vakaa tarkoitus on saada pitkäsoitto ulos vuoden 2025 aikana.

Olet myös kitaristina Viitasen Piian bändissä ja olet soittanut Jutta Rahmelin livekokoonpanossa, joten ympärilläsi tapahtuu kaikenlaista jännittävää musiikillisesti. Miten tuo kaikki kuuluu - tai mitä se poistaa - Malmiwaaran musiikissa?

- Piian ja Jutan kanssa työskentely on inspiroivaa, sillä heillä molemmilla on kiehtova, persoonallinen musiikillinen maailma ja vahva oma ääni - arvoja, joita itsekin tavoittelen musiikissani. Arvostan myös sitä kuinka molemmat ovat jaksaneet tehdä sinnikkäästi töitä oman uran ja musiikin eteen, vaikka indiemuusikon elämä on välillä aikamoista tarpomista.

- Soitan molempien kanssa kitaraa, joka on ollut pääsoittimeni ja jota olen myös opiskellut ainakin kymmenen vuotta. Malmiwaaran musiikista olen kuitenkin jättänyt kitaran kokonaan pois. Kenties oli tarve tehdä jokin konkreettinen rajanveto entisen ja uuden välille.

Mielestäni linjaus on onnistunut ja näin olet tavallaan raivannut itsellesi, projektillesi, äänillesi, kauniin pienen pihapiirin. Mitä seuraavaksi tapahtuu Malmiwaaran tiimoilta noin lähitulevaisuudessa? Onko keikkakalenterissa varauksia myös soololle, vai vievätkö muut kiireet soittajaa?

- Malmiwaara-keikat olisi tarkoitus aloittaa vuoden 2025 aikana. Olen ollut aina bändimuusikko, mutta soolomatskua ajattelin esittää enemmän dj-tyylisesti soolona. Haaveissani on luoda immersiivinen, elävä, audiovisuaalinen keikkakokemus.

Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain jäi kertomatta niin nyt olisi se aika.

- Haluaisin kiittää teitä, eli Mika Rothia ja Desibeli.netiä siitä, että teette näkyväksi indiekentän artistien ja muusikoiden tekemisiä. Työnne on erittäin tärkeää!

Haastattelu: Mika Roth, kuvat: Tiiu Hyyryläinen