Stovall, Coahoma - A Tribute to Eddie Boyd

Musiikkihistoria on t�ynn� henkil�it�, joiden ura ja ty� ansaitsevat esille nostamista. Yksi heist� on Suomesta itselleen uuden kodin 70-luvun alussa l�yt�nyt Eddie Boyd, joka toi kekkoslovakiaan tuulahduksen Mississipin rannoilta. Boydin syntym�st� tuli kuluneeksi 110 vuotta ja kuolemasta 30 vuotta, mik� innoitti suomibluesin kovat tekij�t nostamaan mestarille hattua. Pepe Ahlqvist, Jukka Gustavson ja kumppanit, olkaa hyv�!

Blue Light Records

Jos totta puhutaan, en tiennyt Eddie Boydista ennen t�t� levy� juuri mit��n. Olin toki kuullut muutamankin herran s�velt�m�n kappaleen, mutta en olisi osannut nimet� kyn��, joka ne aikoinaan oli s�velt�nyt. Vasta Ahlqvistin, Gustavsonin ja kovan b�ndin levyn my�t� yksi pala suomalaista musiikkihistoriaa l�hti avautumaan, kun irtokappaleet kasvoivat kokonaisuudeksi ja tarina sai syvyytt�. Boydin syd�mess� asui isosti blues, siit� ei ole ep�ilyst�k��n, ja osin t�m� on per�isin jo �idinmaidosta.

Boyd syntyi vuoden 1914 loppupuolella Mississippiin Clarksdalen kaupunkiin Stovallin plantaasille, joka sijaitsee Missisippi Delta -alueella. Clarksdale on tuottanut vuosien saatossa melkoisen joukon urheilijoita, mutta my�s muusikoita on tuosta �puuvillavy�n kultaisesta soljesta� virrannut maailmalle. Bluesuskovaisten pyhiinvaeltajien Mississippi Blues Trail pit�� sis�ll��n hyv�n m��r�n kohteita my�s piskuisessa kaupungissa, vaikka Clarksdalea on haastavaa l�yt�� metropoleja tihkuvalta kartalta.

Boyd karisti jo nuorena Stovallin plantaasin tomut jaloistaan, mutta perint� seurasi h�nt� kaikkialle, juuret kun ovat mit� ovat. On yksi asia laulaa plantaaseista ja toinen synty� sek� ty�skennell� sellaisella, tiedostaen samalla olevansa ymp�r�iv�lle yhteiskunnalle toisen luokan kansalaisen. Knoppitietona mainittakoon, ett� samaisella plantaasilla eli samoihin aikoihin my�s McKinley Morganfield -niminen mies, joka my�hemmin j�risytti maailmaa omaksuttuaan Muddy Waters -taiteilijanimen.

Boyd levytti Chicagossa 50-luvun alussa nipun hiteiksi kasvaneita singlej�, joista kuuluisimpia on t�lt� coverlevylt�kin l�ytyv� Five Long Years. Kappaleesta kehkeytyi my�s Boydin debyyttisooloalbumin k�rki- ja nimibiisi, jota suomalaiset bluestaitajat kohtelevat herkin k�sin. Paljon mojoa syntyy pianosta ja Ahlqvist jos kuka tiet��, kuinka bluesia lauletaan.

Boyd siirtyi rasismiin kyll�styneen� Eurooppaan 60-luvun puolella, mutta syrjinn�st� ja ylenkatsomisesta h�n ei koskaan p��ssyt t�ysin eroon. Maailma oli toisenlainen tuolloin, jos se nytkin on toisinaan vaikea joillekin meist�. Levyn sulkeva Praise to Helsinki on saanut inspiraationsa Suomen vapaammasta ilmapiirist�, vaikka syrjint� oli tuttua n�ill�kin rannoilla. Levylle on kuitenkin valittu positiivisia kappaleita ja kun Nothin� julistetaan, on sekin todellisuudessa ylistys rakkaudelle.

Boydin viimeiseksi soololevyksi j�i vuoden 1984 Lover�s Playground, jolta mukaan on otettu suorastaan reippaasti askeltava Backslack-instrumentaali. Selvimmin muistini lokeroita t�rkki kuitenkin Brotherhood, joka on tuttu kappale jostain � tiet�si vain mist�. Hieno siivu julistaa rauhanideaa, eik� viesti ole n�in�k��n p�ivin� vanhentunut. Hitaasti ja hiukan gospel-henkisestikin kulkeva raita k�ytt�� reilut viisi minuuttiaan pys�ytt�v�ll� tavalla. Ahlqvist osaa j�tt�� sanoille sijaa ja perusmelodia jalostuu b�ndin k�siss� kullaksi.



Pianisti, laulaja ja lauluntekij� Eddie Boyd l�ysi kotinsa ja ehk� maansakin Suomesta. H�net on haudattu Helsinkiin, mutta musiikki on puhutellut maailman suuriakin staroja Eric Claptonista John Lee Hookeriin ja The Yarbirdsist� Ike ja Tina Turneriin asti. Voikin sanoa, ett� Boyd on yksi maamme suurista unohdetuista, joten Ahlqvist, Gustavson ja kumppanit tekev�t t�ss� todellista kulttuurity�t�. Mitenk�s levyll� sanotaankaan: The Blues Is Here to Stay.

Mika Roth