17.11.2001
VR-Makasiinit / Helsinki
Valon voima -tapahtuman avajaisbileinä järjestettiin Space Odyssey 2001 VR:n makasiineilla. Pippaloitten henkenä oli, nimensä mukaisesti, avaruushörhöily. Esiintyjät oli laadulla valittu proge/psyrock –pohjalta ponnistavista artisteista. Makasiinit oli erittäin tyylikkäästi sisustettu valotaideteoksilla ja videotykeillä, pointsit kotiin hienosta tunnelman luonnista. Tapahtumaa kuvaa ennen muuta hämyisyys ja joka puolelta nenään kantautuva yrtin tuoksu.
Illan ensimmäisenä esiintyjänä toimi kotimainen Uzva, jonka soitossa korostui monipuolinen soitinarsenaali ja tietysti taito hallita instrumentteja. Lavalla seitsemän soittajan käytössä olivat mm. sello, xylofoni, poikkihuilu, haitari, viulu ja taustalla perusrytmiryhmä kitaroilla, bassolla ja rummuilla. Soitanto vaihteli hypnoottisesta juoksutuksesta hienoihin sello- ja huilusooloihin, välillä käytiin aika funkyissä rytmeissäkin. Pari pykälää lisää pökköä pesään heitti All Human Substitutes. Yhtye ponnisti enemmän trancepohjalta, jota täydensi tuju proge. Erikoisuutena silmääni pisti viisikielinen basso. Saksofoniosuuksista tuli heti mieleen Rinneradio. Ja jalat liikkuivat rytmikkäästi...
Illan ehdottomasti kovinta antia tarjosi Hidria Spacefolk raivokkaalla progellaan. Poitsut pistivät parastaan niin kovin, että itse Kingston Wall olisi nostanut hattua, minä lensin perseelleni! Vitun kovaa kamaa. Hidria veti vähän voimat pois , joten seuraavana vetovuoron saanut Wasami ei rauhallisemmalla otteellaan onnistunut hypnotisoimaan tanssijalkojani liikkeeseen. Ihan hyvää settiä kuitenkin soittivat.
Lopulta fanit palkittiin. Avaruusosastolla jonkinasteista gurumainetta nauttiva Ozric Tentacles lunasti tyylillä yleisömeren odotukset. Jo kohta 20 vuotta paahtaneet brittiveteraanit vetivät yleisön pähkinöiksi. Jos oli raivokkuutta Hidriassa, niin eivät britit kakkosiksi jääneet. Psykoottista hypnorockia trancepohjalla ja kansa hurrasi ja huusi.
Väkeä oli paikalle raahautunut jopa liikaa, vessajonot olivat kilometrejä. Ja sisätiloissa. Johtuneeko kenties siitä, että jointin rullaaminen vessassa on jo hyväksikoettu tapa. Jos paikalla olleiden rastatukkien pituus olisi laskettu yhteen, oltaisiin puhuttu jopa sadoista kilometreistä. Ehdottomasti yksi kuluvan vuoden kovimpia tapahtumia.
Teksti ja kuva: Ilkka Valpasvuo