Sinkut - Helmikuu 2022

Aav�et: Hengit�n
Rockhopper

Aav�et ei juuri tukahduta satunnaista kuulijaa ja kriitikkoa infotulvalla, enk� edes tied� onko Aav�et ensinn�k��n yhtye, sooloprojekti tai kenties jotain silt� v�lilt�. Musiikkia kuvataan ovelasti kahdella sanaparilla: vaaleita lauluja, tummia tarinoita. Ja tuo on niin nasevasti sanottu, ett� olisin toivonut itse keksiv�ni jotain yht� nerokasta. Taustatietoa haaliessa my�s nimet Sigur R�s ja Twin Peaks nousivat esiin, mit� kansikuvakin kaiketi tavallaan tukee.

Nyt kun pohjustusta on luotu n�inkin pitk��n, niin ydinkysymys kuulunee: toimiiko musiikin taika? Kyll�, n�in sanoisin ja tarjoan todisteeksi utuisia synasoundeja, hiukan postrockahtavaa soundimaailmaa ja eteerist� naislaulua. Palaset ovat alalla miltei klassisia, mutta kun sekaan lis�t��n aavemaiset lyriikat, aivan mahdottoman tarttuva kosketinkuvio sek� aina vain ylemm�s kohoava sovitus, niin kasassa on lopulta t�yden t�htipotin pienoisihme. T�m� on musiikkia, josta ei saa oikein kunnolla kiinni, eik� sit� saa koskaan t�ysin kameransa kohdistimeen, mutta silti � tai kenties juuri sen takia � se hurmaa kuulijansa.

Mika Roth

---

Alek Hills: Good Time

80-luku taitaa olla nyt virallisestikin poissa pannasta, koska tuon(kin) kultaisen vuosikymmenen musiikillista perint�� voidaan ja saadaan nyt kierr�tt�� vailla huolen h�iv��. Opiskeluaikojaan Los Angelesissa viett�nyt Alek Hills sai opintojen ohessa amerikkalaisen synapureman ja elektroninen pop onkin suoraa jatkoa vuosikymmenten takaisille soundeille.

Kun l�ht�piste on n�in vahvasti nostalginen, niin tavallaan esiintyj� pelaa itsens� kapeaan tilaan. Etenkin kun valitaan viel� n�in rajattu ala, jolla operoida ja kertoa tarinoitaan. Alek Hills kuvaa tulevalla kolmen biisin EP-levyll� rakkauden kolmiodraaman, jossa jokaiselle osapuolelle annetaan puheenvuoro. Teatraalisuus ja elokuvamainen kohtalokkuus eiv�t onneksi tee kepe�st� discosta musikaalidiscoa, vaan pop-biisi saa naksutella ja popahdella ihan vaan pop-biisin�. Rakkaus ei tule saamaan vastakaikua, eik� edess� odota onnellinen taivaanranta, mutta jo silkka unelmointi voi toisinaan riitt�� � kuten nyt. Ja voihan siin� samalla pit�� niin paljon hauskaa kuin mahdollista. Eli katkeransuloista on t�m�kin j�lkimaku.

Mika Roth

---

Brazen Forgery: False Prophets

Brazen Forgery on yhden ihmisen eri metalligenrejen v�lill� seikkaileva soolomusaprojekti, jonka debyyttisinkku pist�� v�litt�m�sti tarkemman lajitunnistuksen koville. T�m�kin projekti on saanut alkunsa pandemiaeristyksess� ja saatesanoissa luvataan jatkoa, sill� single toimii kuuleman mukaan johdantona my�hemmin julkaistavalle kokonaisuudelle.

Alkupisteen� toimii siis metalli, josta on ainakin ensimm�isell� yritt�m�ll� saatu taottua raskasta, doomahtavan uhkaavaa ja silti mit� selvimmin melodista. Yhden henkil�n soittamat soittimet luovat mahtipontisen taustan ihmisen ikiaikaista vallanhimoa ruotivalle sanoitukselle. Biisi onkin ajankohtainen, kun maailmassa lyk�t��n j�lleen kerran rautaa rajalle siell� sun t��ll�, eik� diplomatia tunnu olevan muuta kuin pohjustusta uudelle sodalle. Tiukka yritys saa kielt�m�tt� False Prophetsin kaikumaan komeasti, mutta demomaiset soundit ja tukkoinen ��nimaisema eiv�t mielest�ni tee oikeutta teokselle. Samoin vokaalien kanssa on edess� viel� ty�t�, eik� sill�k��n saralla rohkeampi heitt�ytyminen mukaan olisi pahasta.

Mika Roth

---

DIRT: God Has Cut You Down
Ranka

Nyt on soundihygienia koetuksella, sill� DIRT on rockin raskaampaa ja rullaavampaa raideparia k�ytt�v� yhtye, joka ei kaihda sottaisempiakaan v�liasemia matkallaan maaliin. Ryhm� on itse asiassa julkaissut jo nipun sinkkuja sek� yhden EP-levyn, mutta syyst� tai toisesta kaikki aiemmat tuotokset ovat j��neet Desibeli.netiss� huomiotta. Onneksi tilanteeseen saatiin muutos, sill� God Has Cut You Down -sinkku k�y mainiosta portista j�lleen yhteen uuteen rockin tarinaan.

God Has Cut You Down soundaa eritt�in jenkkim�iselle runtalle. Yksi bootsi on selv�sti Floridan puolella, toinen puolestaan saattaa hyvinkin tuntea Seattlen betonikanjonit ja on tuossa Chicagon HC-piirej�kin haisteltavissa. N�m� ovat kuitenkin vain suuntaa antavia reunoja ja raskaasti laukkaava biisi omaa my�s metallista perim��, joka saa ��nivallit nousemaan aina vain ylemm�s ja ylemm�s. Raskaus ei kuitenkaan pelaa tarttuvuutta pois kaavasta, vaan kaikki tukee kaikkea. Hiton raskasta, mutta my�s nyansseillaan briljeeraavaa soittelua, joka soolo-osuudessa tarjoaa viel� pari bonus-yll�tyst�. N�in sit� pit��.

Mika Roth

---

Eydophi: I Am the Drug

Monitulkintaisen ja sit� kautta hivenen haastavan nimen ensimm�iselle kappaleelleen valinnut Eydophi sai alkunsa vuonna 2021, ja keskell� synkki� aikoja musiikkityyliksi valikoitui tietysti doom metal. Ryhm�n debyyttisinkku onkin melkoinen m�hk�le tuomiota, sill� mittaa esikoiselle kertyy melkein kahdeksan ja puoli minuuttia. Eik� moinen haittaa, sill� eeppisyys on v�hint��nkin puoli leip�� doomin p�yd�ss� ja soundien puolesta kaikki kulkee kuten pit��kin.

I Am the Drug ottaa kaksi ensimm�ist� minuuttia pelkk��n alkukiihdytykseens�, ennen kuin kuulija saadaan nostettua ensimm�ist� kertaa p��harjanteelle. N�kym�t soundilliselta huipulta ovatkin luonnollisesti komeat, mink� j�lkeen koittaa j�lleen vuoro laskeutua varjojen maille. Verkkainen massan ker�ys ja ��nenpaineen sek� tunnelmien ��rip�ill� pelailu ovat tietysti mit� olennaisempia osia doomin saralla, eik� Eydophi hurmaa persoonallisuuspisteill��n. Huomaan silti tyk�styv�ni etenkin kappaleen keskivaiheeseen, jossa kontrastin voima on osapuilleen optimaalinen. Eli ei muuta kuin lis�� tuomiota massoille, sanoisin.

Mika Roth

---

Harjunp�� ja Hyv�t yst�v�t: Heijastuksia
Manus

Harjunp�� ja Hyv�t yst�v�t on amerikkalaista roots-perinnett� ja suomalaista iskelm�poprockia osapuilleen yht� paljon suosiva yhtye. S�vellys ja sanoitus on laulaja/lauluntekij� Mikko Harjunp��n kyn�st�, kun taas sovituksesta ja tuotannosta vastaa Markus Koskinen. Eik� luontiprosessissa ole luotettu niink��n uuden ajan h�rp�kk�isiin, vaan vanhat soittimet ja putkivahvistimet ovat p��sseet palvelukseen.

Lopputulosta kuunnellessa onkin helppo aistia l�mm�n ja hehkun, joka vain vahvistuu soittokertojen my�t�. Pedal steel -kitara on tietysti olennainen osa Americanaksikin ymm�rt�m��mme soundia ja s�hk�pianon 70-lukulainen soundi saa my�s pohtimaan mm. The Band suunnattoman kokoista perint��. Ent� mist�p� muustakaan Heijastuksia-kappale kertoisi kuin maailman parantamisesta, sill� maailma kaipaa aina pelastusta � tai edes pient� parannusta. Ja kyll�h�n musiikillakin voi maailmaa muuttua, kunhan oikeat sanat vain heijastuvat riitt�v�n monesta sielusta ja mielest�. N�tti ja sympaattinen siivu on kuten sanomansa: se kannattaa vain ottaa vastaan sellaisenaan, aitona ja ajattomana palana yhdest� ajasta.

Mika Roth

---

Jack Hugo: K��rmeet
Sick Boogie Recordings

Jack Hugo nimen takaa l�ytyy vantaalainen trap/drill -artisti, joka esitt�� asiansa suomeksi, eik� kaihda tummiakaan aiheita. Debyyttisinkkua kuvataan jopa performanssiksi, joka ei ole mit��n valmiiksi pureskeltua taustanauhaa bileille, vaan t�ytt� asiaa alusta loppuun. Toki jokainen (tai ainakin suurin osa) musiikkia luovista ihmisist� uskoo asiaansa, mutta Jack Hugon tapauksessa peliss� vaikuttaa olevan viel� kymmenen prosenttia enemm�n.

Ent� mit� nuo otsikossa ja lyriikoissa kiemurtelevat k��rmeet sitten ovat? Niill� viitataan mielen pime�mm�n puolen liikkeisiin ja ��niin, jotka kukoistavat ep�ilysten, petosten ja selk��npuukotusten kaksinaamaisessa maailmassa. Moni voisi samassa tilanteessa k��nt�� sanansa aseiksi, mutta Hugo ei kosta vaan pyrkii ainoastaan avaamaan tuntojaan. Vaeltelevat bassot ja j�nn�n efektim�iset soundileimahdukset pit�v�t mielenkiintoa yll�, varastamatta kuitenkaan valokeilaa itse asiasta � eli teksteist�. Ei mik��n kaikkien tanssittavin ensisinkku, mutta t�ynn� tunnetta, latausta ja k��rmem�ist� alkuvoimaa. Myrkky toimii.

Mika Roth

---

KauhiaJuha (feat. Tatu A): Unelmii
�verdog

KauhiaJuha on Oulun r�ppi-skenst� tuttu r�pp�ri/tuottaja, jolta l�ytyy historiasta jo pari pitk�soittoakin. Unelmii on kolmas sinkku sitten edellisen albumin, ja t�ll� er�� mukaan on saatu En kiell� enk� my�nn� -b�ndikaveri Tatu A. Samalla KauhiaJuha tasoittaa tiet� tulevalle kolmannelle soolokiekolleen. Unelmii voi olla monenlaisia, mutta nyt herrat kertovat musiikkiteollisuuden sis�isist� maailmoista, joissa raha on saanut tarpeettomankin paljon valtaa ja voimaa. Onko oleellinen muuttunut vain ansaintatalouden yhdeksi prosessiksi ja mik� on oikein?

Oikean tien l�yt�minen, oikean ��nen kuunteleminen ja oman sielun punnitseminen materiassa � siin�h�n sit� on pohdittavaa. N�it� juttuja on kelattu jo satoja, ellei per�ti tuhansia vuosia, mutta miettiess� saattaa synty� lis�� rehelliseksi taiteeksi laskettavia asioita. En v�it� Unelmii-biisin olevan uusi ikivihre�, mutta se sai ainakin allekirjoittaneen miettim��n taas omaakin osaansa t�ss� isossa ja kummallisessa palapeliss�. Onneksi teen juttuja vain rakkaudesta lajiin, samasta palosta, joka taitaa ajaa KauhiaJuhaakin eteenp�in.

Mika Roth

---

LEHTISET: Lupaa
KHY Suomen Musiikki Oy

Isosti soivaa ja l�mpimill� rytmeill� rikastettua poppia luovan LEHTISET-duon muodostavat Helsingiss� asuvat Jamaikalaistaustaiset veljekset Tuomas ja Matias. Kolmannella sinkullaan veljekset ovat saaneet uutettua mukaan suomalaisen iskelm�n kaihoista perint�� ja v�rik�st� lattarirytmi�, joka tuo kuvaan mukaan kirkkaampia s�vyj�. Eik� kyseess� ole mik��n valmiiksi hiottu hittitehtaan tuotos, sill� veljekset vastaavat itse biisins� kirjoittamisesta, sovittamisesta, tuotannosta, miksauksesta, sek� jopa masteroinnista.

Lupaa on hitaamman puoleinen siivu, jonka tunnelmallisuus on taipuvaista kaihoisuuteen. Tekstiss� kertoja on suhteessa, joka ei ole en�� mik��n uuden uutukainen, mutta jossa on edelleen omat ongelmansa. Toisen sekoillessa pitkin y�t� ties miss�, on toisella suuri huoli ja murhe syd�mess�. Ei mik��n lupaavin tilanne, mutta jos toinen voisi pit�� kiinni mahdollisesta lupauksestaan niin ehk�p� Toivo ja haaveilu ovat osa rakkauden suurta peli�, joten vetoa riitt�� suuntaan ja toiseen. Ja vet�v� on my�s t�m� n�enn�isen hidas kipale, joka keskimm�isell� minuutillaan puksuttaa oikein mallikkaasti eteenp�in.

Mika Roth

---

MAILIS: Maniac

MAILIS on kotimainen laulaja/lauluntekij�, joka luo modernia ja elektronisesti s�vytetty� poppia. Musiikissa yhdistyv�t my�s eri aikakaudet, vaikka t�ll� er�� lopputulos kuulostaakin positiivisella tavalla klassisemmalta popilta. Maniac on samaan aikaan avarana soiva ja intiimeit� asioita k�sittelev� biisi, joka sopii niin yksi�n keittokomeron t�ytt�j�ksi, kuin vaikka uusimman Bond-leffan taustalle soimaan. Eip� ihme ett� Sam Smith mainitaan yhten� esikuvana.

Saatesanoissa korostetaan toivon kipin�n t�rkeytt� ja oman sis�isen voiman ehtym�tt�myytt� � kunhan itseens� uskaltaa vain luottaa. Tuo sama sielukkuus ja ongelmia haastava uhmakkuus kaikuu my�s musiikissa, jossa komeasti vedetyt vokaalit sijoittuvat jonnekin modernin popin ja r�n�b:n tienoille. Kappale soi isosti, vaikka se on sisustaltaan j�tetty ilmavaksi ja jopa karsituksi. V�hemm�n on kuitenkin enemm�n, kun ainekset ovat riitt�v�n vahvoja ja kaikkea ajaa eteenp�in timanttinen tahto. N�in sanat ja niiden sis�lt�m� viesti heijastuvat itse kappaleesta, kuten pit��kin.

Mika Roth

---

May Fielding: Queen Bee

Satakuntalainen, kes�ll� 2021 perustettu May Fielding puskee maisemaan rosoista 70-lukulaista raskaan sarjan rockia. Orkesterissa on mukana kokeneempia kettuja, mutta debyyttisinkun ote on soundin retroisuudesta huolimatta mit� raikkain. Liek� sitten kyseess� jonkinlainen reaktio erist�ytymisen aikakauteen ja digisoundien hinkkaukseen, mutta t�m� b�ndi k�y iholle kuin ampiaisparvi ja rockin orgaanisissa pistoissa on kiistatonta voimaa.

Eih�n 70-luvun stonerille tuoksuva rock mik��n uusi kiesi tietenk��n ole, kaikkea muuta. Asiaa auttaa kuitenkin positiivisella tavalla autotallimainen soundipakki, josta huokuu vaara, voima ja vauhti. Vokalisti Emma Keskim�ki pist�� puntit tutisemaan ja juuri t�ydellisell� tavalla likaisen rosoisen kitarasoundin voima perustuu niin melodisuuteen kuin munakkuuteenkin. Ei mik��n helppo yht�l� saada toimimaan, mutta kuningatarmehil�inen ei ep�onnistukaan yrityksiss��n. T�ss� taas terveiset niille tomppeleille, jotka ennustavat rockin kuolemaa tasaisin v�liajoin.

Mika Roth

---

MF Taste (feat. Lucy Kautto): This Could Be Us
Puskista Tuotannot

MF Taste on helsinkil�inen rap/drill -artisti, joka on korona-aikana julkaissut nipun sinkkuja, sek� yhden EP-levyn. This Could Be Us -sinkulla r�pp�rin rinnalla kuullaan ensimm�ist� kertaa kenialaissuomalaista Lucy Kauttoa. Lopputulos on superlinjakas ja moderni, tyylin yhdistelless� palasia r�n�b, drill ja rap -maailmoista. Tuotannon puolella soundeja ovat hioneet Coachbeats sek� Antti Norisalo, joten hartioista l�ytyy leveytt�.

This Could Be Us kikkailee ja kurvailee, yltym�tt� kuitenkaan mihink��n tavattomaan ��nisein�m�n nostoon. Pointti onkin soundien ymp�rille j��viss� tyhjiss� tiloissa, jotka antavat suomen- ja englanninkielt� sekoitteleville lyriikoille enemm�n tilaa. Itse asiassa soundimaailma on niin karu, ett� sit� voisi kutsua jopa brutaaliksi. Yht��lt� soundit kuulostavat taivaallisen kohottavilta, toinen puoli huokuu puolestaan kylmyytt�. �ist� Bristolia, valotonta Tukholmaa ja iso m�hk�le j��puikkojen koristelemaa Helsinki�. MF Taste syyt�� kovia tekstej�, Kautto taas kehyst�� sielukkaammalla laulullaan tarinaa ja siin� se, enemp�� ei tarvita.

Mika Roth

---

Mikko Moilanen: Sanat ei riit�

Maailma on jo t�ynn� tehty� musiikkia, joten uusilla yritt�jill� on aina vain enemm�n mist� valita vaikutteita. Mikko Moilanen on p��tt�nyt suunnata omalla debyyttisinkullaan suoraan 80-luvun synaisen popin suuria soundikaaria kohden. Eik� siin� mit��n, sill� jokaisella vuosikymmenell� ja aikakaudella on omat ansionsa � jopa kasarilla. T�ll�n puolella itsens� jo n�kyville saanut Moilanen pist��kin kaiken peliin esikoisellaan, joka on puhtaista puhtainta kasaria.

Sanat ei riit� hy�tyykin hallimaisesti kaikuvista soundeistaan ja p�he�st� kitarasoolostaan, mutta kuorien ja tarkan soundikuvan alta l�ytyy ensiluokkainen kappale. Uskallan jopa v�itt��, ett� biisintekij�tiimin kasaama siivu olisi saattanut vallan mainiosti nousta 80-luvulla pieneksi hitiksi. Soundien puolella A-ha on omaksuttu ja Duran Duranin dramaattisuus yhdistyy Human Leaguen melankolisuuteen. T�h�n kun lis�t��n viel� pohjoista vibaa, niin mit�p� sit� enemp�� suutaan soittamaan. Sanat ei riit�.

Mika Roth

---

Miri: Vaarallinen kela
Kaiku Recordings

Miri pist�� debyyttisinkullaan v�litt�m�sti tanssijalat liikkeelle, vaikka bileiden riehakkain vaihe pidet��nkin v�hint��n k�denmitan p��ss�. Tarttuvaa ja vahvasti rytmiin nojaavaa melodista popmusiikkia luova laulaja/lauluntekij� sai kuuleman mukaan hahmoteltua biisins� s�hk�pianon ��rell� muutamassa tunnissa, mink� j�lkeen loppu oli vaivatonta ommella kasaan tuottajan kanssa. Esikoinen onkin melkoinen taidonn�yte ja pelinavaus.

Tanssittavan sinkun svengaavat soundit pelaavat retron ja modernin kanssa, mutta Miri tuntuu saavan kipaleeseensa viel� hieman lis�� kierrett� mukaan moniin muihin verrattuna. Huomio kiinnittyy laulun ja bassolinjan yhteisty�h�n, joka v��nt�� ja k��nt�� fiilist� s�keist�iss� tuosta vaan, jolloin sanot keikahtelevat puolelta toiselle. Harmonioiden p��llekin ymm�rret��n, kuten v�liosa osoittaa ja viimeisen minuutin aikana ilmassa lent�v�t juuri oikeat koukut oikeisiin suuntiin. Vaarallinen kela kertoo ymm�rt��kseni rakkauden arvaamattomuudesta, kun uudet tunteet muuttuvat aina vain syvemmiksi ja p��n sis�ll� p�risev�t jo kaikki varoitus��net. Mutta toisaalta: jos ei uskalla, ei my�sk��n tied� mit� leffan viimeinen kela tuo tullessaan.

Mika Roth

---

Of Wild: Lonely
Bianca-Pop Music

Of Wild osasi kiinnitt�� ainakin allekirjoittaneen huomion debyyttisinkkunsa saatesanoilla. Niiss� n�et sidotaan yhteen kulttisarja Twin Peaks sek� mainio rock-ryhm� The Wrecking Queens. Jenni Salminen ja Katja Tolonen ovat ehtineet tehd� yht� jos toista kotimaisen indiekent�n eri puolilla, mutta silti Lonely on aivan uusi startti.

Twin Peaks l�ytyy samettisten soundien tummista kulmista ja rahdun eteerisist� naisvokaaleista, eik� 90-lukua ole muutenkaan j�tetty huomiotta. Lonely omaa vahvan rytmin, mutta ei l�hde junttaamaan sit� newtoniakaan liian kovalla voimalla, vaan tasapaino on t�ydellinen. Kappale leijuukin nelj� ja puoli minuuttiaan kuin muutaman sentin lattiasta irrallaan, keskiharjanteella ��net �ityv�t hitusen kovemmiksi, mutta kaari ei pist� mitenk��n korvaan. Hattua pit�� nostaa my�s kurissa pidetylle soundipakille ja v�h�eleiselle sovitukselle, joiden ansiosta biisi nousee viimeisell� minuutillaan viel� seuraavalle tasolle.

Mika Roth

---

Samuel Daayata: Nothing Lasts Forever
Kaiku Recordings

Viel� suhteellisen nuoreksi mieheksi jo h�mment�v�n sielukkaan ja pehme�n ��nen omaava Samuel Daayata osaa tehd� modernia r�n�b musiikkia, joka pystyy porautumaan tavallisuuden muurien l�pi vaivattoman tuntuisesti. Nothing Lasts Forever -biisi jatkaa tutuilla tarinankerronnan reiteill�, mutta kun mukaan on saatu riitt�v�sti sielukkuutta ja tunnetta nousee peruspalikoista kasattu kokonaisuus huomattavasti osiensa summan yl�puolelle.

Mik��n ei ole ikuista, ei edes rakkaus, vaikka vasta-argumenttejakin toki alati esitet��n. Rakkauden virtaukset vain ovat aina yht� arvaamattomia, mutta viel� hankalampaa on olla yst�vyyden ja rakkauden suuren kynnyksen kohdalla ja yritt�� taituroida sen p��ll�. Miten nopat ikin� putoavatkaan ne putoavat vain kerran, eik� paluuta menneeseen en�� tuon j�lkeen ole.Viesti tuntuu olevan, ett� pyyteet�nt� ja kaiken anteeksi antavaa rakkautta ei ole olemassakaan, koska aina joku loukkaa itsens� ja satuttaa toista jollain tasolla. Daayata osaa pukea n�m� vaikeat asiat kauniiksi paketiksi, joka viilt�� syd�nt� juuri kuten pit��kin.

Mika Roth

---

Toukokuun Tuomas: Umpisolmuja

Toukokuun Tuomas on suomenkielist� ja v�h�eleist� laulaja/lauluntekij� poppia luova helsinkil�inen artisti, joka julkaisee debyyttisoolosinkkunsa. Musiikillista historiaa l�ytyy jo vuosien edest� niin kitaristina kuin biisinkirjoittajana eri yhtyeiss�, mutta sooloilu on toisenlainen taiteenlaji. Ja mist�s muusta ihminen osaa tehd� musiikkia kuin omasta el�m�st�. Arjen kiireist� ja satunnaisista mutkista, jotka muodostavat lopulta elon suuren tarinan.

Umpisolmuja kertoo kahden ihmisen ja heid�n yhdess� luomansa suuremman joukon el�m�st�, jossa satunnaiset elon umpisolmut tuottavat harmia ja ongelmia. Toukokuun Tuomas ei kuitenkaan sorru murheen sudenkuoppaan, vaikka kappale melankolinen osin onkin. Melodia on kaunis, sovitus antaa tilaa tarkoin valikoiduille ��nille ja soittimille, enk� osaa l�yt�� sovituksesta puutteita tai huomautettavaa. Pient� ja suurta, hiljaista ja kovasti venytt�v�� poppia, jossa on juuri sopivasti folkahtavaa otetta mukana.

Mika Roth

---

Valma: Massii ja maailmanrauhaa
Rolling Records

Valma on helsinkil�inen naisr�pp�ri, joka uutta luodessaan pit�� kunniassa ys�risoundia ja kotimaisia pioneereja. Valman esikoissinkulla soundit huokuvat orgaanista ja positiivista l�mp��, kerrosten asettuessa toistensa p��lle kuin luonnostaan. Debyytti ei kuitenkaan haikaile menneiden aikojen per��n, vaan ainoastaan k�ytt�� soundeja maalatessaan yksityiskohtaista kuvaa nykyhetken paineissa tiet��n etsiv�st� nuoresta kertojasta.

Pid�n kovasti Valman laulutavasta, joka ei oikeastaan ole r�ppi� eik� my�sk��n perinteisesti ymm�rretty� laulua, vaan jotain silt� v�lilt�. Sanat lausutaan pehme�sti ja selv�sti, eik� edes korkea sananopeus aiheuta mink��nlaisia ongelmia. Biisi virtaa kuin luonnostaan eteenp�in ja vokaalit solahtavat soundien kainaloon yhden kuvaa t�ydent�v�n soittimen tavoin. Lyriikat eiv�t siltik��n uppoa taustaan, vaan Valman tarkkoja havaintoja ja oivaltavia heittoja tulee seurattua herkin korvin. Eritt�in tasapainoista tasapainoilua modernin ja vanhan rajalla. Jokainen on oman onnensa sepp�, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka � niinh�n se on.

Mika Roth

---

Varjo-Orkesteri: Vihtahousun illallinen

�Tulikuuman Karhula-scenen� tarina jatkuu, kun Varjo-Orkesteri tarjoaa katajaiselle kansalle suomenkielist� rockmetallia pienell� progen koukulla ja asianmukaisen vinoilla teksteill�. Ja onneksi sattuma k��nsi aikoinaan Varjo-Orkesterin askeleet kulkemaan juuri pitkin suomenkielist� reitti�, sill� eih�n t�llaisia tekstej� voisi lontooksi kenellek��n selitt�� yht� vakuuttavasti. Vihtahousun illallinen -sinkku on my�s ensimm�inen lohkaisu huhtikuun aluksi luvatulta Prima Volta -debyyttialbumilta, joten lopputalvea kelpaa viett�� varjojen mailla.

Sinkku on hilpe�n puoleinen renkutus, joka sahaa hiukan samaa oksaa kuin sopivaan ik��n ehtinyt CMX. Karhulan kopla ei kuitenkaan j�� sivakoimaan jo avattua latua, vaan suuntaan aivan omanlaiseensa korpeen. N�iss� kohdin kannattaakin mainita j�senist�n runsas kokemus muista orkestereista, mink� ansiosta kasassa ei ole mik��n henget�n pastissi vaan pohjoinen passio. Outo tarina pirulaisen p�yt��n p��tyvist� ihmispoloista, joilla on k�ynyt huonompi kenk� ruletissa.

Mika Roth

---

Wenna: Winds of Love

Koskaan ei ole liian my�h�ist� aloittaa. T�m�n vanhan viisauden osoittaa esimerkill��n todeksi Wenna, joka julkaisi 60-vuotissyntym�p�iv�n��n esikoissinkkunsa. Ja kun alkuun on p��sty, niin juhlavuoden aikana on luvassa lis��kin suomenkielisi�, herkki� ja terapeuttisia voimaballadeja, sek� kenties hieman soulahtavaakin poppia. Tyylit saattavat vaihdella, mutta teemasto tullee olemaan yhtenev�isempi. Rakkaus, el�m�, kaiken kiertokulku ja ikuinen liike, joka on aina yht� ihmeellist� ja vaalittavaa.

Uran avaukseksi valikoitunut Winds of Love on saatesanoja my�t�ill�kseni elokuvamaisen eeppinen rakkauslaulu, jolla moderni etnosoundi ja ajaton viesti kietoutuvat toisiinsa. Wenna laulaa upean sielukkaasti, tavoittaen niin korkeimmat nuotit kuin matalammatkin virrat. Pitk��n p�yt�laatikossa muhinut kappale on saanut osikseen mm. tinapilli�, polyrytmist� rumpua ja laajakangasmaisia synamattoja, mutta lopputulos kest�� t�m�n kaiken vaivatta. Toki v�h�eleisempikin ote voisi toimia, mutta jostain on aloitettava ja miksip� ei vaikka rakkauden temppeleiden korkeuksista sitten samalla. Ja kyll� yl�puolellekin viel� tilaa j�i.

Mika Roth