Nummirockin perjantai

J�rjestyksess� 17:sta Nummirock oli puhtaasti raskaampaan musiikkiin keskittyv� juhla, jonka esiintyj�lista oli t�ll� kertaa hyvin kotimainen: ainostaan kaksi ulkomaanvahvistusta p��esiintyjienkin ollessa kotimaisia. B�ndej� esiintyi kahden p�iv�n aikana lopulta 25 (To/Die/For perui keikkansa aivan viime hetkill�).

T�n� vuonna oltiin my�s muutettu vanhaa k�yt�nt�� kun Salakarin hallin k�yt�st� oli luovuttu. Aikaisempina vuosinahan �pienemm�t� yhtyeet soittivat hallin puolella, mik� johti ainakin omalla kohdallani siihen ettei niiden keikkoja tullut katsottua. Nyt k�yt�ss� ollut kolmen lavan systeemi (�Iso� Vihre� lava, �Keskikokoinen� Sininen lava ja �Pieni� Nummilava) toi pienemm�tkin b�ndit ulos. N�in niit� tuli my�s herkemmin seurattua mik� on oikein hyv� asia, yli puolet festareiden mukavista yll�tyksist�h�n l�ytyy yleens� niist� ei-niin-odotetuista keikoista. Saavuin festivaalialueelle, tavoilleni uskollisesti, tunnin my�h�ss�. En siis ehtinyt n�kem��n Northerin keikkaa, mik� kielt�m�tt� j�i harmittamaan. Toisaalla j�tin lauantaina viimeisen� esiintyneen Lordin keikan v�liin tietoisesti, sill� en oikein pid� �valmis-tuote� b�ndeist�, olkoonkin ett� pyrotekniikat olivat kuulemma loistavat.

N�in Embrazen viimeksi keikalla joskus vuonna markka, enk� tuolloin oikein vakuuttunut yhtyeen soitannosta. Niinp� olin tehnyt sen mit� ei saisi koskaan tehd�: tuominnut yhtyeen antamatta sille toista mahdollisuutta. Nytkin l�hdin katsomaan keikkaa hieman vastentahtoisesti pohjalta �no katsotaan nyt pari biisi�. Uusin levy Katharsis on kuitenkin muuttanut Embrazen suuntaa, sill� sain yll�tty� eritt�in positiivisesti.

Huolimatta inhottavasti vihmovasta tihkusateesta kitaristi-laulaja Lauri Tuohimaa otti yleis�ns� show-miehen elkein, koko b�ndin ollessa mukana noin 120% voimalla. Kosketinsoittajalla n�ytti olevan etenkin keikan puolessav�liss� lievi� teknisi� ongelmia, en tosin tied� mit� sill� kaikki kuulosti ainakin minun korviini hyv�lle. Varsinaisen setin p��tti pieni p�tk� Metallican Enter Sandmania, joka sai yleis�lt� tietenkin viel� ekstra-suosionosoitukset. Aikaisesta esiintymisajastaan huolimatta b�ndi jaksoi innostua kiitett�v�sti, ja kun kappalemateriaalikin oli n�in hyv�� on seuraava askeleeni k�yd� ostamassa yhtyeen uusin levy. Loistava aloitus festareille.

Belgian metalliylpeys Ancient Rites saapui Nummij�rvelle uudistuneena vanhalla j�senell��n, kun kitaristi Bart Vandereycken liittyi takaisin yhtyeeseen. Miesh�n korvasi �oman miehemme� Jan "�rkki" Yrlundin, joka ehti soittaa b�ndin riveiss� kuusi vuotta. Vandereyckenin ensimm�inen keikka pitk�st� aikaa Ancient Ritesissa oli saattanut johdattaa b�ndin k�ril��t tosin hieman liikaakin juhlatuulelle. Liek� syyn� ollut juhliminen, huono s��, aikainen soittoaika, vai muuttunut kokoonpano, mutta Ancient Ritesin keikka oli kyll� suoraan sanottuna luvattoman huonotasoinen. Tosin osa syyst� pit�� kaataa hieman hakoteill� olleen miksaajan piikkiin. Puristusta ja yrityst� yhtyeell� oli paikoin kiitett�v�stikin, minnek��n ei vaan oikein tunnuttu p��sev�n. S��li, sill� olin odottanut jo 80-luvulta asti soittaneiden m�tt�-veteraanien keikkaa mielenkiinnolla.

Sateen jo tauottua nousi omien kotisivujensa mukaan �suomenkielist� murskariffimetallia� soittava Wasara pienimm�n lavan lauteille. Kaksi demoa sek� yhden sinkun (Kivisade) aikaisemmin julkaissut b�ndi on lykk��m�ss� debyyttilevy��n Kaiken kauniin loppu ulos kes�kuun p��tteess�, joten oli korkea aika p��st� todentamaan minulle aikaisemmin tuntemattoman b�ndin livekuntoa.

Wasaran musiikista nousi helposti mieleen alkuaikojen CMX. Kolmen kitaran k�ytt� yhdistettyn� rankasti vaihtelevaan lauluun, sek� paikoin eritt�in toimivat sovitukset antavat syyt� odottaa debyytilt� paljon. Toivottavasti levylle on onnistuttu tallentamaan yhtyeen live-energia.

Amorphiksen keikkaa olin todella odottanut, sill� toukokuussa julkaistu pitk�soitto Far From The Sun on kaikkine it�maisine vaikutteineen ollut mielest�ni yksi vuoden tapauksista. Setin painopiste nojasikin selv�sti uuden levyn materiaaliin, jolta etenkin nimikkokappale, toiseksi singleksi valittu Evil Inside sek� nopea God Of Deception toimivat erinomaisesti. My�s Day Of Your Beliefs ja edellisen Am Universum -levyn aloituskappale Alone saivat k�det heilumaan tahdikkaasti ilmassa, jossa oli suuren metallijuhlan tuntua.

Keikka eteni melko �konservatiivisesti� eik� lavalla tapahtunut mit��n sen kummempaa, mutta kun musiikki on n�in tehokasta ei edes tarvita mit��n �sirkustemppuja�. Ainoastaan hieman my�h�isempi esiintymisaika olisi saattanut tehd� ter��, sill� harmaahko ilta hieman s�i musiikin tehokkuutta, joka olisi parhaimmillaan �isess� tunnelmassa. Elegy -levylt� oli otettu mukaan ohjelmistoon The Orphan, joka toimi uusien kappaleiden kanssa saumattomasti. �Pakollinen numero� Black Winter Day oli j�tetty (yll�tys, yll�tys) encoreksi, ja kappale r�j�yttikin potin sitten t�ydellisesti. Seuraavaksi Amorphis esiintyy Ruisrockissa ja Tuskassa, joten ei muuta kuin keikalle!

Norjan tuhoryhm� Zyklon nousi p��lavan lauteille illan h�m�rtyess�, ja b�ndi soitti yll�tt�v�n tiukan keikan. Sanon �yll�tt�v�n�, sill� olin kuvitellut tulossa olevan tunnin per�ruiskeellisen Norja-bl�kki� pahimmillaan. Mutta hemmetti soikoon, �ij�th�n heittiv�t kelpo keikan saaden jopa meik�l�isen kaltaisen Norja-Blackmetal -vieroksujan seuraamaan keikkaansa. Hyvi� riffej�, tarttuvia melodian p�tki�, yll�tt�v�nkin tasokas vokalisointi ja, mik� t�rkeint�, hyv�t kappaleet. Eih�n siin� muuta tarvita. Yll�tyksen voimakkuutta lis�si se, ett� kyseess� on ns. superkokoonpano, eli retkue jonka j�senet ovat jo ansainneet kannuksensa toisissa b�ndeiss�. T�m�ntyyppisill� ryhmill�h�n on tapana luoda sit� karmeinta lantaa, musiikin tyylist� riippumatta.

Celesty aloitti keikkansa miltei v�litt�m�sti Zyklonin per��n, joten p��tin k�yd� katsastamassa t�m�n minulle t�ysin tuntemattoman suuruuden. B�ndin yhdistelee musiikissaan powermetallin ja perinteisemm�n heavyn vaikutteita, ja t�ll� sarallahan uusia yritt�ji� todella riitt��. Pienen lavan eteen oli ahtautunut pieni nippu sit�kin fanaattisempia faneja, jotka jaksoivat ihailtavasti kannustaa suosikeitaan � vaikka menovett� oli kulunut monella jo aika paljon.

B�ndin suurin vahvuus on selv�sti loistavassa laulussa ja kitaristin laulamien stemmojen sopivuudessa t�h�n. Osa kappaleista oli aika tarttuvia, mutta ik�v�n moni j�i enemm�nkin t�ytetavaraksi. Debyyttins� jo julkaissut b�ndi omaa kuitenkin selv�� potentiaalia suurempaankin menestykseen � kunhan oma tyyli viel� t�st� hioutuu niin sen pit�isi olla siin�.

K�vin nopealla tuopillisella Celestyn lopetellessa setti��n, joten my�h�styin hieman Moonsorrow�n keikalta, mutta kyll�h�n jo puolessa tunnissa saattoi n�hd�/kuulla, kuinka maaliskuussa Kivenkantaja �pitk�soiton julkaissut yhtye on muuttanut linjaansa hieman perinteisemm�ksi. Sin�ns� aivan kelpo keikka, vaikkei yhtye olekaan koskaan varsinaisesti r�j�ytt�nyt maailmaani. Y�n k��ntyess� mustimmaksi heitti ryhm� synkk�� metalliaan runsaalle juhlakansalle � suomalaista juhannusta kauneimmillaan.

Kotiteollisuus saapui Nummij�rvelle miltei suoraan studiosta, miss� on kev��n aikana ��nitellyt uutta levy��n. Vaikka uusia kappaleita siis on jo tehty, toimivat ne vanhemmatkin revitykset yh� erinomaisesti. Perjantain p��esiintyj�n setti piti sis�ll��n mm. viimeisimm�n Kuolleen Kukan Nimi �levyn jyr�yshitit Vuonna Yksi Ja Kaksi sek� juuri Kultaisen Muuvin musiikkivideollaan voittanut Rakastaa/Ei Rakasta.

B�ndi nautti silminn�hden soittamisestaan, ja laulaja/kitaristi Hynysen v�lispiikit olivat tavallistakin levottomampia. Hynysen huomatessa yleis�ss� �vet�v�n n�k�isen k�sirautatyt�n� yhtye jopa lopetti hetkeksi biisins�, koska mies halusi kertoa kuinka moinen n�ky saa �helposti mopon keulimaan�. Basisti Hongisto piti j�lleen ylpe�n� stetsoniaan l�pi keikan, rumpali Sinkkonen hakkasi pattereitaan tutulla raivollaan ja komean mosh-tukan kasvattaneen solistin spiikit sis�lsiv�t taas sit� tuttua vittuilua niin yleis�lle kuin b�ndille itselleenkin. Karjalan laulumaiden miehiss� on jotain kummaa.

Meren Mutaa, rujon kaunis Tuomittu ja Kielletyn Puun Hedelm� nousivat setin muiksi huippukohdiksi, ja liat pois r�j�ytt�viksi encoreiksi heitettiin viel� lis�� takuuvarmaa junttausta. Viimeisimm�n levyn avaava riffihirvi� Valtakunta sek� hieman vanhempaa tuotantoa edustava Jos Sanon toimivat t�ydellisen� p��t�ksen� loistavalle keikalle. T�m�n juurihoidon j�lkeen olikin aika l�hte� hortoilemaan kohti leirint�aluetta kauniisti valkenevassa juhannus-aamussa.

Mika Roth