Haastattelut

Leeko Norsu - kettumaskin takana on helppo hymyillä

21.10.2020



- Levyn biiseistä suurin osa otettiin mukaan aiemmin tekemiltäni räppidemolevyiltä, vuosilta 2009-2011. Tekstit biiseihin Irrelefantti ja Joulusaarna oli bändin tullessa mukaan jo kirjoitettu, mutta sävelet kumpaankin syntyi vasta esituotantovaiheessa. Eskapismin perusteet on levyn tuorein kappale, ja siinä kuuluu hyvin bänditreeneissä kokemani into tehdä täysin uudenlaista musiikkia. Kolme biisiä syntyi syksyllä 2015.

- Hauska fakta on, että LUU lähti bändiin mukaan vain ja ainoastaan Teippaaja PRO -leffan traileria varten 2012 tekemäni numetal-pläjäyksen perusteella, vaikka kyseinen biisi ei ollut omien suunnitelmieni mukaan edes tulossa Leeko Norsun käsittelyyn. Tässä viiden vuoden yhteistyön kunniaksi annoin kitaristille hiljattain täkyn tulevaisuutta ajatellen: kerroin kirjoittaneeni biisiin uudet sanat, ja tämä tuore versio pääsee osaksi toista levyämme. Eikä siinä vielä kaikki! Lisäksi biisi tullaan julkaisemaan toisen levyn tiimoilta singlenä alkuperäisillä sanoilla, eli vähän samaan tyyliin kuin Guns N’ Rosesin Don’t Cry -biisin kaksi versiota (Use Your) Illusion -tuplalevyn molemmin puolin.

Levyn nimi on Eskapismin perusteet ja sillä läpikäytävät aiheet ovat osin erittäin vakavia, vaikeitakin. Mielestäni pelasitte melko rohkeaa peliä jo aiemmin Koronkeissi-sinkulla, mutta nyt aiheet synkkenivät.

- Kesällä tuli mietittyä debyytin sisältöä siinä kohtaa, kun moni vitsinäkin alkanut huutomerkki johti kieltopäätökseen ja koronakevään patouma lähti liikkeelle sensuurin aaltona halki sosiaalisen median viemäriverkoston. Sanat kun on vain sanoja, ja jokainen korvapari vastaanottaa ne eri kokemusten ja näkemysten kautta. Musiikki on itselleni keino purkaa negaatioita mahdollisimman rakentavasti, ja Leeko Norsun maailmaan johtava jätteenpoistokanava se ympäristöystävällisin väylä saada systeemistäni ulos asioita, joihin jäisin muuten vellomaan. Ja jos joku ottaa meidän sanoitukset jonain elämäntotuuksina tai norsunluutornista huuteluna, voin häpeilemättä kertoa monen rivin olevan suoraa puhetta myös omalle peilikuvalleni.

Pitääkö kaikkien seistä tekstien takana, vai kuinka lyriikkapuoli toimii?

- Kukin teksti on aina aikansa kuva, ja olen tavallaan iloinen nähdessäni debyytin biisien olevan edelleen ajankohtaisia - ja samalla tietysti myös murheellinen siitä, ettei kymmeneen vuoteen ole kauheasti kehitystä tapahtunut käsittelemiemme aiheiden saralla. Ei me olla LUUn ja Ben Tugesin kanssa kauheesti sanoituksista puhuttu, mutta muistan kuulleeni studiolla pari semmosta “mitä tossa just sanottiin” -kysymystä kun räppejä ryhdyttiin äänittämään.

Debyytin sävellykset ovat miltei täysin Myöhän kynästä, lukuun ottamatta Onks Jumalaa?, jossa on luvan kanssa käytetty osia doom-metal-bändi Rainroomin biisistä Fragrance. Kiekon peruspalikoiden sovitustyö otti noin puolen vuoden verran, jotta ne saatiin levyllä kuultavaan kuosiin.

- Koronakeissin kohdalla näin ei erityisolosuhteista johtuen voinut toimia, mutta raakademojen rakenteita oli hyvä nakertaa sileiksi iteraatio kerrallaan bändichatissa. Näkisin, että tämä on astetta tehokkaampi ja siten vähintäänkin yhtä hyvä tapa toimia.

Entä kuinka biiseistä tulee Leeko Norsun biisejä - ottaako se toisinaan pidempäänkin?



- Leeko Norsu -biisithän on jo julkaistun materiaalin perusteella parhaimmillaan hyvinkin erilaisia keskenään, mutta kuulostaa silti jokainen meiltä itseltämme. Ehkä se on se kuuluisa punainen lanka, jonka tunnen värähtelevän mikäli syntyvästä biisistä on Leeko Norsun kappaleeksi. Eskapismin perusteiden biisijärjestys on myös tarkkaan mietitty, ja musiikillinen tarina kantaa koko levyn ajan alusta loppuun.

Teksteistä etenkin Arkipäivän kohtalotoverit, osa 1 ja Onks Jumalaa? pistävät kuulijan pinteeseen. Periaatteessa haluaisimme kaikki olla hyviä, mutta emme vain tunnu olemaan siihen kykeneväisiä – ainakaan sataprosenttisesti.

- Mietin tuossa taannoin, että kauheasti aina kuulee puhuttavan luonnossa vallitsevasta kaaoksesta, ja kuitenkaan en itse löydä metsästä kuin sisäisen rauhan. Maailma ilman ihmisiä ei olisi yhtä sekasortoa, vaan luonto löytäisi tasapainon myös meidän jälkeemme. Ihmislajihan on eläimistä se tavallista urakeskeisempi kaveri, joka kuvittelee koko firman kaatuvan viikossa oman syyslomansa aikana. Jos saa terveisiä lähettää, niin sellainen viesti nykyihmiselle, että kaikki on ihan hyvin, pidä huolta omasta ja läheistesi jaksamisesta, kato ylös ja pistä jo pois se puhelin. Ja muista ne metsät!

- Kun miettii mitä ihminen on saanut aikaan pelkässä silmänräpäyksessä maapallon historian aikana, ei voi kuin ihmetellä ääneen sitä, kuinka tosissaan porukka on lähdössä paskomaan jo seuraavaa planeettaa. Tämähän on juuri sitä eskapismia parhaimmillaan, kun itse aiheutettuja ongelmia ei haluta kohdata vaan lähdetään "rohkeasti kohti uusia seikkailuja". Mutta toki on totta, ettei nykymallilla asiat voi päättyä mitenkään hyvin. Ja sanon tämän siis ihmiskunnasta kokonaisuutena. Onhan nimittäin ollut jo pitkään nähtävissä positiivinen muutos yksilötasolla, kun ihmiset pyrkii henkiseen kehittymiseen, ja ottamaan valinnoistaan vastuun huolimatta siitä millaisista lähtökohdista saattaisikaan ponnistaa. Elämä on lyhyt ja maailma on kaunis. Kettumaskin takana on helppo hymyillä.

Ihmiskunnan puuhia katsoessa hymy voi hyytyä jopa silloin, kun tarkoitetaan omasta mielestä hyvää.

- Vihapuhetta se on vihapuhe vihapuhettakin vastaan. Jos jengi jättäisi egonsa narikkaan ja unohtaisi olevansa aina oikeassa, maailma olisi paljon parempi paikka elää. Harva päättäjäkään sotia aloittaa teekupposten äärellä.

- Debyytiltä julkaistiin elo- ja syyskuun aikana yhteensä kolme sinkkubiisiä, joista jokaisen sanoituksissa käsiteltiin näennäisesti erillisiä teemoja, vaikkakin yhdessä ne muodostivat kolminaisuuden kuvatessaan yksilöllistä kasvua: Eskapismin perusteet ravisteli kuulijan hereille avaten oven maailmaan, jossa vain mielikuvitus on rajana. Kato peiliin antoi eväät inspiroitua ja purkaa paha olo mihin tahansa rakentavaan tekemiseen. Irrelefantti saattoi kuulijan kosketuksiin oman intuitionsa kanssa muistuttaen, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa sitä mistä on aina haaveillut. Eli jos onnistun herättämään edes yhdessä kuulijassa valoa kohti vieviä ajatuksia, olen saattanut Bad Religionilta saamani perinnön jo eteenpäin.

Leeko Norsun debyytti ilmestyi keskellä koronapandemiaa, joten keikkoja ei ole peruttu, kun niitä ei ehditty koskaan edes sopimaan.

- Itse voisin nähdä Leeko Norsun olevan Suomen uusi Leevi and the Leavings, jonka keikoista saisi fanit vain haaveilla. Mutta koskaanhan ei pidä sanoa “ei koskaan”; mikäli kysyntää löytyy, Leeko Norsu voi hyvinkin löytää itsensä soittamassa omintakeista musiikkia ihan oikeissakin paikoissa.

Leeko Norsu, kuva: Ulo Entertainment Keikkoja tai ei, sinkkuja on kuitenkin luvassa lisää. Suunnitelmissa on tehdä ajankohtaisia biisejä, jotka jätetään levykokonaisuuksien ulkopuolelle ja julkaistaan erillisinä singleinä.

Mitä lupaatte tehdä paremmin, tai eri tavoin, seuraavalla pitkäsoitollanne?

- Itse levyn teossa yksi asia mihin tullaan varmasti kiinnittämään huomiota on aikataulu. Toinen levy on ollut lyriikoiden osalta kirjoitettuna viime syksystä lähtien, ja puolet biiseistä on sävelletty jo aiemmin. Puuttuvat sävellykset olisi hienoa synnyttää yhdessä LUUn kanssa. Mutta koska levy on vasta puoliksi mietittynä, on vaikea sanoa mihin suuntaan kuljetaan musiikillisesti.

Puhetta on progemmasta menosta ja raskaammasta soundista, sekä entistäkin kovemmasta kitarasoolosta, joten jäädään odottelemaan.

- Mikäli joku tekee johtopäätöksensä meistä yhden biisin perusteella, tai vielä sen soidessa, ei albumikokonaisuudet ole varmastikaan sellainen mihin kannattaa tätä kuulijaa yrittää tutustuttaa aivan vielä. Ja se ei ole mitenkään minulta pois, koska hyvää musiikkia kyllä riittää tässä maailmassa jokaisen korvaan sopivassa muodossa. Mitenkään vertaamatta meitä Dream Theateriin, muistan kuunnelleeni The Astonishingia kolme kuukautta putkeen kyseisen tuplalevyn ostettuani. Ja antamani aika palkittiin ikimuistoisella mielikuvamatkalla.

Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain jäi kertomatta niin nyt olisi se aika.

- Jos syksyyn 2020 kaipaat uudenlaista ja hitaasti aukeavaa progen suuntaan kumartavaa suomimusaa, luomua ilman autotunea ja triggeröintiä, ja vimosenpäälle hiottuja biisejä laadukkaine lyriikoineen, käy kirjastossa 90-luvun rock-osastolla - tai sitten valitse Leeko Norsu. Levyn julkaisun yhteydessä sai myös ensi-iltansa nimikkobiisistä Ulo Entertainmentin kanssa toteutettu musiikkivideo Eskapismin perusteet, jonka suosittelen katsomaan YouTubesta ja meidän some-kanavilta.

- Omakustanteesta painettiin myös rajattu CD-painos, joka on tilattavissa Levykauppa Äxästä. Samasta osoitteesta löytyy lisäksi jo mainittu Koronakeissi-vinyyliseiska, joka on aikas upea muisto ajasta, jota ei kauheasti halua jälkikäteen muistella. Ristiriitaisia juttuja, mutta eteenpäinhän tässä on mentävä. Peace!

Haastattelu: Mika Roth
Kuvat: Ulo Entertainment (ylempi kuva) ja Tuomo Savolainen / Valokuvauspalvelu TJS (alempi kuva)




Lukukertoja: 4356
Facebook
Artistihaku
Haastattelussa myös