22.01.2020
Nimensä kirjoitusasulla alati päänvaivaa aiheuttava K+K-tactics on enimmäkseen polyrytmisen progemetallin syvien vesien ääressä häärivä duo. Yhtyeen muodostavat rumpujen ja perkussioiden takaa löytyvä Kuorikoski, sekä vähintäänkin yhtä nopeilla sormilla ja ranteilla siunattu bassotaiteilija Kanniainen. Uusi vuosikymmen avaa uuden aikakauden myös duolle, jonka syntysanat lausuttiin joskus muinoin siellä vuoden 2008 tienoilla. Eli kuten otsakekin jo kertoon, niin kasaan on koottu nyt viisitoista upeinta numeroa vuosien varrelta.
Progeiitti Records
Instrumentaalimusiikin parissa törmää oikeastaan jokaisen bändin kohdalla kysymykseen, että kuinka paljon vokaalit olisivat voineet antaa lisää kokonaisuuteen – vai olisiko laulusta peräti ollut vain haittaa? K+K-tacticsin tapauksessa uskallan väittää, että sanattomuus on nimenomaan bändin ässäkortteja, eikä tähän koukeroiseen soppaan tarvita kuin silloin tällöin kuultavia efektejä. Jos niitäkään.
Lyhyellä ja oudohkolla Introductionilla käynnistyvä kiekko kulkee ajassa taaksepäin, eli matka alkaa syksyllä ilmestyneen Haerth of Life maksi-sinkun tahtiin ja vie sitten aina vain pidemmälle menneisyyteen. Ja kyllähän em. sinkun nimibiisi sekä Drunken Knife Fight ovat edelleen valioyksiöitä, joiden takana itsekin taatusti seisoisin vakaasti.
Ja koska kyseessä on kooste, eivät Kanniainen & Kuorikoski tohdi ainoastaan tyhjentää pajatsoa halvalla niputtamisella. Niinpä mukana on viidestä muusta säveltaideteoksesta tarjolla 2019 Remix -versiot, minkä lisäksi kaksikko antaa livenäkemyksensä myös kahdesta bändiä vanhemmasta numerosta, joiden historia ulottuu jonnekin alkuhämärän usviin. Eikä siinä mitään, sillä tokihan itseään kunnioittava yhtye uskaltaa paljastaa myös oman juuristonsa ohuimmatkin hiusjuuret, joiden päästä saattaa löytyä vaikka mitä.
Reilun kolmen vuoden takaisen SUM & BRASS splitin kaikki neljä biisiä ovat saaneet uudet kuorrutukset, mutta todellinen herkkupala on pari vuotta vanhempi sinkkuraita Earth of Life, joka syystä tai toisesta on aikanaan livahtanut meikäläiseltä ohitse. Vekkulia rytmikikkailuahan tämäkin on, mutta tempova Primus-basso ja helkkyvät pellit saavat poukkoilevan raidan nostamaan fiilikset, rötkötit sitten vaikka millaisessa mentaalikurakossa.