Kirjat

Joe Nick Patoski & Bill Crawford: Stevie Ray Vaughan – Ristitulessa

09.10.2019



Mihin kirja sen sijaan porautuu yllättävänkin suurella innolla, on Austinin rooli Teksasin bluesin ja erityisesti bluesrockin kehityksessä. Tuo yliopistokaupunki kuvataankin elinvoimaisena ja vastaanottavaisena sulatusuunina, jossa ihonvärin kaltaiset asiat liukenivat nopeammin musiikin voimalla. 70-luvun Austin vaikuttaakin tämän kirjan perusteella Teksasin omalta San Franciscolta, jossa taide ja taiteellisuus ohittivat näkemyksettömän dollarin perässä juoksemisen.

Vaughanin poikkeuksellisia kykyjä kitaran varressa ylistetään vuolaasti, mutta kehuja ei säästellä myöskään miehen isoveljen, kenties parhaiten The Fabulous Thunderbirds -orkesterista tutun Jimmie Vaughanin kohdalla. Eivätkä tekijät luonnollisestikaan jätä epäselväksi sitä, kuinka suunnattoman merkityksellisiä mm. blueslegenda Albert King ja rokimmassa laidassa Jimi Hendrix, olivatkaan näyttäessään tavoillaan suuntaa Vaughanille.



Vaughan ei ehtinyt luoda paljoakaan materiaalia raitistuttuaan, mutta sen verran kuitenkin, että klishe aineiden tarpeellisuudesta luomisen apuna voidaan heittää jälleen kerran roskakoriin. Paksuilla kielillä, tiukalla asenteella ja tinkimättömällä tyylillään Vaughan on osa bluesrockin historiaa, jota tämä kirja osaa käsitellä rakentavasti, kunnioittaen ja mielenkiintoisia kulmia esitellen.

Mika Roth




Lukukertoja: 202
Facebook
Artistihaku
Kirja-arvioissa myös