Klassikko

Squares: Squares, 198?/2019

12.08.2019



Toisinaan uuden aallon tyrskyt tuovat puolestaan pinnalle The Jamin apinointia ja viiden sentin Blondie-pastisseja. Parhaimmillaan tämä linjasto tuottaa Everybody’s Girlin kaltaisia yläkulmaosumia, mutta kolikon toisella puolella lymyää So Used Upin minnekään pääsemätön puskeminen päin uuden aallon harmaampaa laitaa. New wave oli 80-luvun alussa kuitenkin siinä määrin kuumaa ainesta, että sitä kannatti yrittää hyödyntää. Toiset onnistuivat tuossa vain paremmin kuin toiset, eikä Squares tule jäämään historiankirjoihin kultaisen kaavan löytäjänä.

Kummallisin ja selkeimmin ympäristöstään erottuva raita on mahtiballadiksi laskettava You Can Light the Way, jolla bändi kuulostaa isolta progerock-yhtyeeltä. Kuinka ollakaan Satriani on aineistoa remasteroidessaan päätynyt valitsemaan slovarin yhdeksi sinkuksi, sillä siivuhan voisi olla peräisin herran myöhemmiltä sooloilta tai bändeiltä. Toinen kummallisuus on päätösraita I Love How You Love Me, joka on samalla kiekon ainoa coveri. Kyseessä on perusrakkauspoprokkis, jolla Satriani kuitenkin runttaa ja juoksuttaa sormiaan pitkin kitaraansa kuten 80-luvun alun heavy metal bändeillä oli tapana. Tämähän oli tosi rankkaa kamaa aikoinaan kaikesta siirappisuudestaan huolimatta.



Aika mennyt se koskaan ei palaa, mutta ainakin Squaresin perintö on nyt tallessa ja jälkipolvet voivat päästä osaksi 80-luvun alun villejä aikoja San Franciscon kuplivassa musiikkiympäristössä.

Mika Roth




Lukukertoja: 173
Facebook
Artistihaku
Klassikoissa myŲs