Taiteellisesti hassuttelevat Tissit
18.10.2018
Tissit on yhtye, jonka jokainen jäsen on vaikuttanut jo aiemmin hiukan siellä ja täällä. Niin sooloillen kuin erilaisten yhtyeidenkin riveissä. Linkittävinä tekijöinä uuden bändin synnyssä toimivat Turun musiikkipiirien suomat mahdollisuudet. Sillä kun riittävän monet tietävät toisensa, niin aina joku tietää jonkun sopivan juuri tuohon ja tuohon hommaan. Desibeli.netin haastatteluun vastailivat Santeri, Anni ja Ville, eli vain Laura oli joukosta poissa.
Ryhmä julkaisi keskellä kesän hellekautta EP+3 C-kasetin, joten lähdetään aluksi puhumaan siitä. Robocop on yksi parhaista sci-fi leffoista ikinä, mutta miten 6000 SUX ajoi leffasta treenikämpällenne ja kuinka siitä muodostui tuollainen pitkä synaintro? Blaupunktin sterkoista tosin lähtee aika elokuvallinen soundi, ihan tuosta tulee mieleen jopa uudempi Blade Runner...
Ville: - Mäennoo nähny uudempaa Blade Runneria, enkä itseasiassa vanhempaakaan…
Anni: - Mä en oo ees Robocopia.
Santeri: - Mä ja Ville Rakastetaan Robocopia. Tää on Villen sydänverellä tekemä kunnianosoitus Robocopille. Tippa linssissä soitellu… Miten sä oot oikeesti sen, muuten, tehny? Synallako vaan?
Ville: - Synalla vaan… Joskus kymmenen vuotta sitten.
Santeri: Ooksä keksiny sen nimen vast myöhemmin?
Ville: - Viime vuonna… Se oli siis tossa Hulina ry:n viime vuoden joulukalenterissa kun ne tarvi sinne biisejä ja mie tarjosin tuota sinne. Aattelin vaan että pistetään vaikka tuolla nimellä.
Ja nimihän on todella hyvä, jo yksistään sen takia kannattaa myös tutustua vanhempaan Robocoppiin, mikäli tuo Verhoevenin ohjaama kulttuuripläjäys on jäänyt aiemmin tuntemattomaksi. Mitä bändin nimeen ja kirjoitusmuotoon tulee, niin nekin herättävät helposti kysymyksiä. Tissit-logossahan on kaksi isoa S-kirjainta salamanmuodossa (SS, KISS – ymmärrätte varmaan missä mennään) ja T-kirjaimetkin voisi nähdä nurin olevina risteinä. Ilmassa on tahallisen ärsytyksen katkua, eivätkä tekijät tietenkään avaa nimipolitiikkaansa millään tavoin.
Julkaisitte aiemmin EP:n viisibiisisenä. Uudella versiolla ovat mukana lisäkappaleet 6000 SUX, Mureneva tuuli ja Sun syys, mun syy (EP-versio) . Miksi näin? Eikö olisi ollut helpompaa tehdä vain uusi EP, vai ansaitsivatko alkuperäiset viisi biisiä vielä toisen kierroksen?
Ville: - Onhan ne eteenpäin työstettyjä. Ne on paljon parempia kun ne alkuperäset.
Santeri: - Nii on. Bändin käsissä ne saivat syvemmän ja laajemman…
Ville: - Sielun… (naurua)
Entä kuinka paljon Tissit-yhtyeeltä löytyy yhteensä kappalemateriaalia? Täyttyykö tunnin settilista ongelmitta, vai pitääkö nojata covereihin?
Santeri: - Ei mittään covereita soiteta…
Anni: - Ei covereita. Pidetään vaan pidemmät välispiikit, niin kyllä tunti täytyy.
Ville: - Paitsi jos tulee yhtäkkiä hyvä cover-idea.
Anni: - Nii.
Santeri: - Annillahan oli kännissä joku coveri-idea…
Anni: - Kännissä on aina coveri-ideoita.
Ville: - Mun mielestä tunnin settilista jo lähtökohtasesti kuulostaa aivan liian pitkältä. Puol tuntii on hyvä, tai vähän päälle.
Santeri: - Coveri-ideat tulee aina Annilta kännissä.
Anni: - Katotaan jos joku niistä vielä toteutetaan…
Ville: - Voidaan tehdä niistä semmonen mashuppi.
Anni: - Joo… Potpuri!
Ville: - Se ois hieno… En kyllä enää muista yhtäkään…
Anni: - (Imitoi kännistä puhetta) Ööörg, tää o hyvä biisi…!
Musiikkinne on mielenkiintoista flipperi-pompintaa pop-musiikin välkkyvässä maailmassa. Lo-fi, garage, rock, pop ja avaimena outouteen taipuvat lyriikat silloin kun niitä kuullaan. Tällä kaavalla ei välttämättä myydä miljoonia - jos kukaan enää näinä striimausaikoina moisiin lukuihin edes pääsee - joten mitä ovat Tissit-yhtyeen motto, moottori ja tavoite?
Santeri: - Emme lähesty musiikin julkaisua kapitalistisessa mielessä, vaan…
Anni: - Hassuttelun mielessä.
Santeri: - Puhtaasti hassuttelun mielessä ja taiteellisen… Nyt katkesi ajatus.
Jos kaikki sujuu täydellisesti niin kahden vuoden päästä olette...
Anni: - Hmph, no isommat tissit… Tai siis jos tekee kasettijulkasun niin sillon tuskin ollaan mitään miljoonia tavoittelemassa… Julkasukin tais olla viiskyt kappaletta.
Käännät kiven (eikä mikään vedä verhoja ihollesi) on upea biisi ja tuo alati mieleeni Syd Barrettin, mikä on siis ainoastaan hyvä asia. Tuossa ja Rakaste-raidassa on mielestäni vahvimmin aistittavissa 70-luvun fiilikset. Vai olenko täysin hukannut suunnan? Mitkä/ketkä ovat laskettavissa Tissit-yhtyeen vaikuttajiksi?
Anni: - Sähän, Ville, voisit vähän avata näitä…
Ville: - Minä?!
Anni: - …Näitä sinun sielun tuotoksia.
Ville: - Musta ois paljon hauskempi kuulla, mitkä on vaikuttanu kun te ootte äänittäny tätä eepeetä…
Santeri: - Alunperinhän tää oli ideana yhdistää tää elektroninen musiikki ja kantri… Avata niinkus semmonen puuttuva linkki, mitä Suomen musaskenessä ei oo aikasemmin ollu.
Anni: - Aika silleen fiilispohjalta…
Nimiä ei siis tipu niin millään, ja mitään ei tunnusteta. Mutta miten itse haluaisitte vaikuttaa tuleviin polviin, noin musiikin keinoin siis?
Santeri: - Luovis hommis ku on se lähtökohta niin se pitäs olla jotenki kivaa, että vois toteuttaa itteä… Eikä noin paatoksellist tavallaan et ruvetaan heti miettii jotai tulevii polvii. Viel kamalempaa mun mielest on ajatella sitä bisnestä.
Anni: - Jos on tyyppejä, joiden kans on kiva soittaa, niitten kans on kivaa, sit voi tehä jotain musaa ja seki on ihan kivaa ja sit jos se vielä jonku muun mielestä on kivaa niin sit se on vaan niinku plussaa.
Ville: - Jos alkaa miettiin tollasia niin… Tulis vaan paineita, joita ei tarvi.
Santeri: - Mua joskus ärsyttää semmonen hyödyntavottelu, joidenkin lähtökohta musiikissa on vähän sellanen.
Anni: - Eletään tällaisessa Idols-maailmassa…
Santeri: - Niin tai siis…
Ville: - Se on tulos tai ulos.
Eli mottotekstejä tai valmiita iskulauseita t-paitoihin ei ainakaan heti herunut, mutta minä kuulen ainakin korvissani yhä Barrettin. Mutta eteenpäin: em. Sun syys, mun syy on melko tarttuva new wave/elektro -hitinkaltainen. Vihjaako se tulevasta soundimuutoksesta vai onko kyseessä vain yksi biisi muiden joukossa?
Ville: - Mä itseasiassa ajattelin alunperin että tuo koko yhtye vois olla tollasta kokoajan, mut sattu olemaan nuita vanhoja biisejä varastossa.
Anni: - Nyt ku oli niitä vanhoja biisejä niin ei tiedä vielä oikeen suuntaa tulevasta että mitä siellä…
Santeri: - Ehkä se vähän vihjaa, kun nyt on se pädiki…
Ville: - Mm, viime treeneissä oli silleen kaikkea aika sekasin.
Anni: - Elektroniset elementit tulee kyllä varmaan jollain tasolla olemaan läsnä.
Santeri: - Onhan siinä sit muitaki ku elektroonisii… Siinä levyssä on elektroonisii elementtejä paljon siel, vika biisi on vähän niinku se huipentuma.
Ville: - Nii, se on kyl totta. Ja sit livenä vielä enemmän.
Mikä on sellainen asia, josta haluaisitte juuri nyt luoda uuden biisin?
Anni: - Mää haluisin tehä biisin nuoren Aki Kaurismäen näköisestä miehestä. Ville: - Mä löysin just semmosen, Uulan itseasiassa tekemä, se on painanu joskus kankaalle Valehtelija-elokuvasta semmosen hienon mustavalkosen kangaspalan.
Santeri: - Ooksä nähny sen leffan?
Ville: - Oon.
Santeri siteeraa Valehtelilja-elokuvan dialogia, joka muuten on Mika Kaurismäen parhaita elokuvia, ihan näin toimittajankin mielestä.
Anni: - Mää oon kyllä ihan Arvottomat-fani.
Santeri: - Seki on aliarvostettu silleen et seki saa joltai arvostelijalta kolme tähtee ”Eipä ole kestänyt aikaa”… Anni: - Siinä on se hitsin Kestääkö siivet -biisi, joka on aivan upea.
Ville: - Mm, se on hyvä biisi.
Anni: - Mää voin ehottaa sitä seuraavan kerran ku mää oon kännissä coveriksi (naurua).
Tai jos Matti Pellonpää on kova nimi, niin versioikaa joku Peltsixin biisi. Miksei vaikkapa Langetaan loveen tai Hiekkapaperinainen, moista tuskin moni odottaisi.
Yhtye on luottanut kasetin äänityksessä ja miksauksessa omiin voimiin, eikä studioon ole tarkoitus päätyä jatkossakaan. Kotikutoisuus kun on se lähtökohta ja etenkin yhdessä tekeminen tuntuu kiinnostavan, kun treeneissä voi vapaasti kehitellä omia ja toisten ideoita. Avainsana taitaakin olla tämän ryhmän kohdalla ’vapaus’, kaikin tavoin. Koska muuten on mahdollisesti luvassa lisää materiaalia?
Anni: - Uutta materiaalia tulee nyt varmaan ainaki ennen marraskuuta. Keikoille jotain ois kiva.
Santeri: Hipsterit paskoo housuun kun on niin kovaa.
(yleinen naurunremakka)
Entä miltä tulevaisuus noin muuten näyttää? Nähdäänkö Tissit loppuvuodesta estradeilla, vai jossain ihan muualla?
Anni: - Keikkoja ois kiva soittaa ja on niitä tulossakin ainakin yksi tai… kaksi?
Santeri: Kaks.
Anni: - Kaks. Ois kiva käydä jossain Turun ulkopuolella myös.
Ville: - Kyl varmasti saa, pitäs vaan jostain alkaa kysellä. En oo vielä ehtiny. Tai oon mää aikonu. Joo, ois kiva… Kotistudiossa.
Anni: - Kotistudiossa. Kenties.
Haastattelu on hyvä päättää näihin tunnelmiin, Santerin ja Villen pohtiessa vielä mahdollisen musavideon tekemistä. Kannattaa siis pitää some-sarvet herkkinä ja seurata bändin tekemisiä. Desibeli.net kiittää ja jää odottamaan tulevaa.
Haastattelu: Mika Roth, kuvat: Tissit
