Hot Snakes on niitä yhtyeitä, jotka saivat lyhyessä ajassa aikaiseksi hämmästyttävän paljon. Alkujaan silkkana sivuprojektina käynnistynyt bändi tuotti vuosina 2000-2004 yhteensä kolme pitkäsoittoa, jotka erosivat – ja eroavat edelleen – merkittävästi tekijöidensä muista bändeistä. Hot Snakes hajosi vuonna 2005 tehtyään kaiken tehtävissä olleen, ja saavutettuaan post-hardcoren kentillä merkittävän aseman. Mutta harvat kuolemat ovat näinä päivinä lopullisia, ja myös Hot Snakes on julkaisemassa piakkoin uutta musiikkia. Mikä siis olisikaan sopivampaa, kun julkaista aiemmat kiekot uudelleen?
Sub Pop
Kalifornian San Diego on antanut musiikille monia bändejä, vaikka kaupunki ei ole koskaan varsinaisesti leimautunut minkään aikakauden tai tyylisuunnan suureksi ja kirkkaaksi pisteeksi. 90-luvulla San Diegosta povattiin hetken jopa seuraavaa Seattlea, mutta lukemattomista lupaavista nimistä ainoastaan Rocket From the Crypt ja Pinback taisivat saavuttaa merkittävämpää suosiota. Ja ehkä niin oli myös parempi.
Hot Snakesin tarina nivoutuu itse asiassa tiukasti juuri Rocket From the Cryptiin, sillä kummankin bändin ytimeen kuuluva kitaristi John Reis päätyi alkujaan soittelemaan vokalisti/kitaristi Rick Frobergin kanssa, kun emoyhtye oli puolittain telakalla ja herran perustama Swami Records kaipasi bändejä talliinsa. Froberg ja Reis olivat jo aiemmin tehneet yhteistyötä Pitchfork ja Drive Like Jehu -yhtyeissä, mutta Hot Snakesin kohdalla kaksikko päätyi hieman toisenlaiseen soundiin ja lähestymistapaan.
Hot Snakesin albumikolmikko on siis uudelleenjulkaistu, ja tuota iloista tapahtumaa varten levy-yhtiö on lähettänyt kymmenen biisin mittaisen promon. Kuinka 10 raitaa pystyy kiteyttämään alkujaan 35 raidan mittaisen albumitrilogian? No, ei tietenkään aukottomasti, mutta toimiipa rieska ainakin mainiona käyntikorttina heille, jotka eivät aiemmin ole bändin tuotantoon tutustuneet. Itse tunsin Hot Snakesin jo aiemmin, mutta pieni kertaus hyvän musiikin saralla ei ole koskaan pahasta.
Ensimmäisenä ilmestynyt Automatic Midnight on edelleen allekirjoittaneen suosikki, kun bändin pitkäsoittoja pistetään järjestykseen. Kyseisellä albumilla Hot Snakes soi räväkimpänä ja suorimpana, eikä mm. puolentoista minuutin mittainen nimibiisi ole ainakaan menettänyt tehojaan vuosien saatossa. Mielenkiintoinen nosto promolle on myös Light Up the Stars, jota pidin alkujaan puolittaisena täyteraitana. Kuinka ollakaan, vuonna 2018 ralli kuulostaa tuoreemmalta kuin 18 vuotta sitten.
Vuonna 2002 julkaistu Suicide Invoice on kiekkokolmikon monipuolisin ja moniulotteisin kokonaisuus, joka tosin ilmestyessään jakoi vahvasti mielipiteitä. Palettiaan laajentanut Hot Snakes saikin puristien vihat niskaansa, mutta päästi siinä samalla itsensä post-hardcoren lyhyestä lieasta. Esimerkiksi promolle nostettu Paid in Cigarettes on mehukkaan äänekäs, melodinen ja hotsnakesisti popahtava herkkupala, jonka lisäksi kannattaa tutustua myös Who Died ja LAX -siivuihin. Kyseisissä kappaleissa raskaus ja noise kun yhdistyvät uusiin linjoihin energisesti. Helpommin sulatettava siivu taitaa silti olla albumin avaukseksikin aikoinaan sijoitettu I Hate The Kids, jolla herrat kuulostavat hyvällä tavalla Sonic Youthilta.
Vuoden 2004 Audit in Progress keräsi aikoinaan eniten glooriaa ja saattaa hyvinkin olla, että albumin sinkkuraita Braintrust jää ryhmän suurimmaksi saavutukseksi punk rockin saralla. Kyseisen biisivalion lisäksi paikan niin promolla, kuin punk rockin suuressa historiankirjassakin, on ansainnut albumin sulkeva Plenty for All, johon tarina saattoi aikoinaan komeasti päättyä.
Paitsi että eihän se tarina mihinkään loppunut, ja maaliskuussa pääsemme kuulemaan mitä uutta bändi on saanut keitettyä kasaan. Yhtyeen soundi on puhtaudessaan iätöntä, eivätkä soittajat ole suinkaan lepäilleet laakereillaan, vaan jokainen on tehnyt tahollaan vaikka mitä kuluneiden vuosien varrella, joten lopputulos voi olla oikeastaan mitä vain.
Lupaavana on myös pidettävä sitä, että kaikki jäsenet ovat mukana menossa. Kokoonpanossahan tapahtui aikoinaan vain yksi muutos, kun alkuperäinen rumpali Jason Kourkounis vaihtui Mario Rubalcabaan, mutta ainahan tilaa on toisellekin kannuttajalle – ja seuraavalle Hot Snakes -levylle.