Prinssi Rohkea ja Erämaan Rotat opetti Desibelin toimitukselle Bereniken hiuksien olevan tähtikuvio. Bändin punkahtava suomirock herätti lopulta melkoisesti kysymyksiä, joihin laulajakitaristi Eemu Laurila vastaili. Suurimmaksi osaksi nyt ainakin, sillä bändin nimi jäi uteluista huolimatta yhä mysteeriksi. Entä onko luvassa uutta pitkäsoittoa?
- Tällä hetkellä ei itse asiassa olla puhuttu uuden pitkäsoiton tekemisestä, vaan tullaan ainakin nyt varmaan vuoden verran julkaisemaan uutta musaa sinkkujen ja musavideoiden muodossa. Tähän on muutamia syitä: ensinnäkin, jos/kun levy julkaistaan, haluamme markkinoida sitä täysillä ja kiertää sen tiimoilta sitten kunnolla, niin kuin teimme Unelmoiden läpi elämän -pitkäsoiton kanssa. Tällä hetkellä emme yksinkertaisesti ehdi keikkailla joka viikonloppu, vaikka ahkerasti tässä esiinnytäänkin, sillä opiskelemme ja asumme kuka missäkin. Toinen syy, miksi panostamme nyt ainakin vähän aikaa musavideoihin, on se, että haluamme kokeilla erilaisia ratkaisuja, tehdä kiireettömästi uutta tuotantoa ja ehkä hieman myös antaa hyvien biisien kasaantua. Julkaisimme kuitenkin kahteen vuoteen kaksi levyä, erityistä hoppua uuteen levyyn ei ole kenelläkään. Uusia biisejä on tulossa myös live-ohjelmistoon.
Sinkun kaksi kappaletta ovat mukavalla tavalla samanlaisia ja erilaisia. Bereniken hiukset on mielestäni ihan puhdas rakkauslaulu ja E.T. tulee ottaa hiukan komediallisemman otteen, mutta kummatkin runtataan maisemaan punkahtavan suomirockin voimalla. Edustavatko nämä palat bändinne spektriä osuvasti ja mitä kaikkea muuta Prinssi Rohkea ja Erämaan Rotat -yhtye on?
- Mielestäni molemmat biisit onnistuivat hyvin, ja ovat hyvä tiivistys Prinssien jutusta. Musavideoiden kuten Protagonisti ja antagonisti ja Poseidon takia meidät on ehkä mielletty enemmän hauskojen biisien bändiksi, mitä en pidä missään nimessä pahana asiana. Hyvä on kuitenkin muistaa, että meillä on ollut alusta asti "vakavampiakin" biisejä, kuten Lokki Joonatan ja Pohjoisen tuhkimo. Pyrimme kuitenkin viihdyttämään yleisöä, ja biiseissä olen yrittänyt viljellä sellaista lakonista huumoria, mikä tuntuu kaikkein omimmalta jutulta. Jokainen biisi kertoo tarinan.
Bereniken hiukset avaa mielestäni teille ovia popimman rockin suuntaan ja annatte sinkun saatteessa kiitosta kehityksestä myös ulkopuolisille tahoille.
- Berenike on tosiaan ehkä poppimaisin kappale minkä olemme tehneet. Se syntyi kuitenkin aika lailla vahingossa, tietoisesti ei olla haettu mitään radioystävällisempää linjaa. Meillähän on tämä punk-, tai ehkä enemmän diy-meininki aika vahvana. Alakulttuuri kiehtoo, ja tykkäämme kovasti esiintyä kaikenlaisissa punkbändien illoissa, mitä ollaankin tehty aika paljon. Kuuntelemme kuitenkin kaikki musiikkia laajalla skaalalla, ja jokainen tuo soittoonsa oman lisänsä. Myös Marko Lapiolahdella, jonka Noisy Silence Studiolla nauhoitimme biisit, oli suuri merkitys oikeiden soundien löytymisessä.
Berenike edustaakin hieman uudistunutta yhtyettä siinä mielessä, että sovituksiin on tullut lisää vaihtelevuutta, ja yksinkertaisesti biisit ovat aiempaa monipuolisempia. Eikä siitäkään ole luultavasti haittaa, että monet ovat kokeneet kappaleen kauniiksi ja helposti samaistuttavaksi. Sinkun nauhoitukset sujuivat ongelmitta studiolla, joka oli tuttu jo aiemmista sessioista. Sujuvuus ja nopeus olivat avaintekijöitä, eikä biisien valintakaan tuottanut ongelmia.
- En nyt muista kuinka kauan näiden biisien nauhoittamiseen kului aikaa mutta olisiko ollut joku kaksi päivää tms. Berenike oli tietenkin ykkösbiisi, ja E.T. tulee otettiin niin sanotuksi b-puoleksi, sillä se on ollut tosi suosittu biisi keikoilla. Olemme soittaneet sitä kesästä 2016 asti.
Vaasasta kotoisin oleva bändi on levittänyt ilosanomaa aina Oulua myöten pohjoisen suuntaan. Lisäksi eteläisemmän Suomen suuret kaupungit ovat käyneet tutuiksi ja onpa bändi tehnyt jopa pistokeikan Vironkin puolella. Mutta minkälainen yhtye Prinssi Rohkea ja Erämaan Rotat sitten on livetilanteessa? Menevätkö biisit rankemmiksi ja miten vuorovaikutus pelaa?
- Livenä ollaan enemmän punk kuin levyllä. Keikoista pyritään rakentamaan joka kerta erilainen, ja välispiikit ovat keikoilla yhtä isossa osassa kuin biisit. Pyrin rikkomaan bändin ja yleisön välisen jään ja viljelemään spiikeissä samaa lakonista huumoria kuin biiseissäkin, ja aina se tuntuu naurattavan kun pubin nurkassa totean että "olette saapuneet todistamaan kansainvälisen tasoluokan rock and roll -spektaakkelia". Vaikka hommaa tehdäänkin tosissaan, pidän kuitenkin tärkeänä, että keikoilla on huumori isossa osassa. Itse toivoisin, että Prinssit tunnettaisiin mieluummin mukavina veikkoina, kuin minään helvetin rocktähtinä.
Entä kannattaako tunkea ihan lähelle lavaa, vai onko parempi tsekkailla tilannetta äänipöydän tienoilta, tai jopa baaritiskin laidalta?
- On tottakai aina mahtavaa, kun yleisö tanssii lavan edessä, mutta ymmärrän kyllä niitäkin, jotka haluavat keskittyä keikkaan sivummalla, koska olen itsekin juuri sellainen. Itse käyn tosi paljon katsomassa monenlaisia keikkoja, ja aika harvoin siellä tulee eturivissä heiluttua. Kaikki bändit eivät kuitenkaan tunnu tajuavan tätä, vaan ajattelevat vain, että jos yleisö ei tanssi, ne ei tykkää meistä, vaikka eihän se näin ole! Yleisöä pitää osata lukea ja sopeutua erilaisiin tilanteisiin.
Kuinka paljon nuottiöljyä soittajat saavat nauttia keikan aikana, vai avataanko sihijuomat vasta keikan jälkeen?
- Vissiin muut juo tyyliin 1-2 kaljaa keikan loppuun mennessä. Itse en ota ikinä mitään ennen kuin vasta keikan jälkeen, mutta tämä on vain minun tapani. Tein vuosikaudet nuorisoteatteria Vaasassa, joten olen tottunut esiintymään aina selvinpäin. Kännissä ei ole kukaan koskaan ollut lavalla, eikä siihen kyllä ruvetakaan, sen verran yleisöä pitää kunnioittaa.
Miltä bändin lähitulevaisuus näyttää? Joko uusi rumpali on ajettu sisään ja löytyykö yhtyeeltä esim. päräyttäviä musavideoita?
- Uusi rumpali Konsta Kivelä tosiaan liittyi yhtyeeseen maaliskuussa, ja on ottanut paikan loistavasti haltuun. Erittäin taitava soittaja ja meidän vanha tuttu vuosien takaa. Uskon, että koko orkesteri on saanut uutta puhtia touhuun, homma toimii todella hyvin. Kesän aikana esiinnytään aika harvakseltaan, Turussa TVO:lla 15.6. ja 16.7. Tampereella Rankan päivän alkuilta 2 -tapahtumassa, jossa soittaa nousevia nuoren polven suomirockbändejä. Muuten kesä menee uusien biisien hiomisessa, treenamisessa ja ehkä myös äänittämisessä. Syksylle buukataan hyvää vauhtia keikkoja, ja uutta musiikkia on luvassa vielä tämän vuoden puolella, ehkä jo loppukesällä. Sitä odotellessa voitte katselle Bereniken hiukset -musiikkivideota mielin määrin!
Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain jäi kertomatta niin nyt olisi se aika.
Tärkeintä on tehdä omaa juttua ja olla välittämättä muiden mielipiteistä. Tärkeää on myös seurata ja tukea muiden samankokoisten tekijöiden touhua ja pitää skene virkeänä. Käykää keikoilla ja tukekaa pieniä bändejä, sillä Suomi on täynnä loistavia yhtyeitä, jotka ovat ansainneet huomionne.
Desibeli kiittää haastattelusta. Yhtyeen toimia kannattaa myös seurata sen Facebook-sivuilta, ja muistakaahan tosiaan käydä keikoilla.
- Tällä hetkellä ei itse asiassa olla puhuttu uuden pitkäsoiton tekemisestä, vaan tullaan ainakin nyt varmaan vuoden verran julkaisemaan uutta musaa sinkkujen ja musavideoiden muodossa. Tähän on muutamia syitä: ensinnäkin, jos/kun levy julkaistaan, haluamme markkinoida sitä täysillä ja kiertää sen tiimoilta sitten kunnolla, niin kuin teimme Unelmoiden läpi elämän -pitkäsoiton kanssa. Tällä hetkellä emme yksinkertaisesti ehdi keikkailla joka viikonloppu, vaikka ahkerasti tässä esiinnytäänkin, sillä opiskelemme ja asumme kuka missäkin. Toinen syy, miksi panostamme nyt ainakin vähän aikaa musavideoihin, on se, että haluamme kokeilla erilaisia ratkaisuja, tehdä kiireettömästi uutta tuotantoa ja ehkä hieman myös antaa hyvien biisien kasaantua. Julkaisimme kuitenkin kahteen vuoteen kaksi levyä, erityistä hoppua uuteen levyyn ei ole kenelläkään. Uusia biisejä on tulossa myös live-ohjelmistoon.
