Napalm Ted on pyöräyttänyt ilmoille ahkerasti pikkujulkaisuja aina niistä päivistä lähtien, kun yhtye perustettiin keväällä 2015. Ryhmän viimeisin kasetti, oivasti nimetty Fleshbox, oli taas sen verran tuhti potku eteenpäin, että pakkohan yhtyettä oli haastella. Desibelin kysymyksiin vastaili bändin rumpali ja toinen vokalisti Tendinitus.
Käydäänkö aluksi läpi hieman yhtyeen alkuhämäriä, eli keiden toimesta kaikki käynnistyi ja mikä oli se alkusysäys uuteen bändiin?
- Minä ja Gravy Ted (kitara/laulu) oltiin laittelemassa aiempaa yhteistä bändiä pakettiin, kun tuli mieleen demottaa aikoinaan tracker-softalla naputeltu grindcoreviisu ihan oikeilla soittimilla. Tulos oli yllättävän toimiva ja yhtäkkiä biisejä alkoi tursuta ovista ja ikkunoista siihen malliin että kesällä oltiin jo ekaa kasettia nauhoittamassa. Laulajaa etsittiin tovi ulkomaita myöten kunnes tuumattiin että samapa se on itse möykätä. Gravy hoiti matalemmat kärinät vanhasta tottumuksesta ja itse huusin kurkun ruvelle heti ensimmäisellä otolla. Sanoitukset saatiin vanhalta tutulta Jari-Pekka "Jarru" Kanniaiselta, joka uskollisesti tuottaa meille vieläkin materiaalia.
Teiltä on ilmestynyt melko tiiviissä tahdissa nippu pikkujulkaisuja. Kesällä 2015 päivänvalon nähnyt Swallow iski jo kipinää, ja seuraavana keväänä pyöräytetty Into a Black Ooze olikin jo täyttä roihua. Miten itse koette asioiden edenneen julkaisu julkaisulta ja millä rintamilla tuore Fleshbox etenee mielestänne ärhäkimmin?
- Oikein sujuvasti on mennyt, ollaan huomattu että homma pysyy mielenkiintoisena pukatessa pikkulevyjä ulos ilman pitkiä julkaisuvälejä. Swallowin vanavedessä saatiin Ted Nugget bassoineen mukaan ja keikkailu tuli kuvioihin. Se pakotti myös treenaamaan ensimmäistä kertaa soiton ja laulun yhtäaikaa.
- Fleshbox etenee äkäisimmin ainakin tempojensa puolesta, ne ruuvattiin parhaimmillaan aika pirun kireälle. Ja biiseistä on tullut ehkä aiempaa enemmän meat and potatoes -henkisiä, potut vaan heitetty kellariin ja se olennainen framille.
Keikoilla bändi on ajanut sisään jo tulevaa materiaalia, mikä on osaltaan jouduttanut seuraavan äänitteen aloitusta. Tiivistä julkaisuaikataulua auttaa myös se, että työt tehdään itse äänityksistä kansiin saakka. Oman lisänsä soppaan tuovat vierailevat tähdet, joista monitoimihahmo Teddy Bear mainitaan erikseen. Julkaisitte myös viime vuoden loppupuolella splitinMustasuon kanssa. Kuinka päädyitte yhteistyöhön?
- Yhteistyö alkoi yksinkertaisesti siitä, kun viime keväänä Mustasuon keikan jälkeen ehdotin ennestään tutulle Antille splitin tekoa. Kesällä sitten äänitettiin tahoillamme 7-tuumaisen puoliskolliset kaunista musiikkia kasaan ja muutaman kuukauden päästä olikin jo vinyylit kourassa. Yhteistyötä tehtiin myös Sadistik Forestista ja Hooded Menacesta tutun Markus Makkosen kanssa, joka toimitti matalat korinat Qualms of Doom -kappaleeseen. Levylle mahtumaton minuutin The Deadline pykättiin tähän uuteen mukaan, kun oli sen verran onnistunut biisi kuitenkin.
Splitti on havaittu toimivaksi formaatiksi, ja jos vain tilaisuuksia tarjoutuu, niitä luvassa on lisääkin. Bändin soundi on allekirjoittaneen mielestä siirtynyt uudella julkaisulle lähemmäs deathin kenttiä, mutta Tendinituksen mukaan taustalla ei ole vaikuttamassa mitään sen kummempaa ”suurta suunnitelmaa”, musiikki on aina sellaista mitä milloinkin huvittaa tehdä, tiivistettyä ja hyvää. Nyt tuli rahdun deathimpaa kamaa kuin aiemmin ja tuloillaan olevat biisit jatkavat kuuleman mukaan hyvinkin samoilla linjoilla. Luvassa on siis vanhan kansan grind/death-menoa, Macabre-vekkulointeja unohtamatta.
Kasetin pisin biisi, Head On, eroaa hieman muusta joukosta. Siinähän on esimerkiksi todella pitkä outro, jossa on aika hyytäväkin tunnelma. Miten siivu syntyi ja oliko välittömästi selvää, missä muodossa biisi tulisi ikuistaa?
- Head On, työnimeltään "Traktori" on tosiaan meidän toiseksi pisin biisi koskaan - eeppinen kolmeminuuttinen. Intro ja outro tuli kehiin Gravyn uuden kaikupedaalin myötä Entombedia fiilistellen. Lauluissa taas jännästi Carcassin makua. Valmis versio on hyvinkin demonsa kaltainen, loppupuolen rummut/basso-ilottelu vielä viime hetkillä lisättynä. Taitaa muuten olla meidän ainoa kappale ilman minkäänlaista blast-beatia, siinäkin mielessä aika erikoinen pläjäys.
Kappaleet voivat siis olla joskus hyvinkin erilaisia, ja niin ovat myös niiden syntymätavat. Toisinaan Tendinitus ja Gravy saattavat tuoda pöytään täysin valmiin paketin, mutta on myös muita reittejä.
- Viime aikoina ollaan tehty muutama biisi niin että olen suunnitellut rumpukompit ja kappalerakenteen jokseenkin valmiiksi ja jättänyt riffipuolen kokonaan Gravyn varaan. Joskus taas jammaillaan jonkin riffin tai kompin pohjalta ja käyttökelpoiset ideat nauhoitetaan talteen.
- Tekstit tulee oikeastaan aina jälkikäteen, itse vääntäen tai Jarrulta tilaten. Sanoitusten aiheet vaihtelee aina ihmis- ja eläinmaailman goreiluista maailmanpolitiikan tarkasteluun. Yhden Fleshboxin sanoituksen tein suoraan Ooze-levyn Burnt Arm -animaatiovideon jatko-osaa ajatellen, joka odottaa vielä toteuttamistaan.
Kasetilla kuuden biisin vokaalit on pistetty puoliksi Gravy Tedin ja Tendinituksen kesken, koska basisti Ted Nugget ei herran itsensä mielestä osaa laulaa. Bassotaiteilijasta aiotaan silti koulia kuuleman mukaan vielä
kunnon örisijä, eli kehitys kehittyy jatkossakin.
Fleshboxin kansi on aika monitulkintainen - tai sitten ei ole. Mistä ihmeestä tuollainen kuva löytyi ja mitä itse laittaisitte sinne lihalaatikkoon? Ja onko se muovinen laatikko, vai lihasta tehdy Cronenbergin hengessä?
- Kieltämättä kuningasohjaaja Cronenberg ja varsinkin Videodrome kävi mielessä pyöritellessä levyn nimeä. Siihen voisi liittää pohdintaa nykyihmisen suhteesta erilaisiin medioihin ynnä muuta fiksua. Idea lähti kuitenkin alun perin liikkeelle toisen bändin perkussiosessioissa paukutetusta muovisesta lihalaatikosta ja sen englanniksi kreditoinnista. Kannen näkymä sattui eräänä päivänä silmille ja se oli pakko ikuistaa myöhempää käyttöä varten kun passasi tuumailtuun nimeenkin.
Miltä lähitulevaisuus näyttää? Pukkaako paljon keikkaa ja koska Tedit sulkeutuvat seuraavaksi studioon? Entä onko mahdollinen yhteistyö ulkopuolisen rahoittajan/julkaisijan kanssa suunnitteilla?
- Studioon saatetaan painella jo ennen kesää koska biisejä on alkanut taas kertyä uhkaavasti. Ulkopuolisia tahoja ei olla vielä lähestytty, mutta julkaisu- ja muut yhteistyökuviot kyllä aina kelpaa. Ollaan parhaillaan neuvottelemassa kokoelma-cd:n julkaisusta erään lafkan kanssa. Kaikki julkaisut menisi nätisti yhdelle kiekolle ja se olisi samalla uusi aluevaltaus musaformaattien ihmeellisessä maailmassa. Keikkoja on luvassa ainakin syksyllä ja mielissään lähdetään tykittelemään muulloinkin, jos vastaavahkoilta bändeiltä uupuu keikkakumppania.
Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain jäi kertomatta niin nyt olisi se aika.
- Suuret kiitokset haastattelusta. Ja muille matskut haltuun vaikka tuolta bandcampista, missä on kaikki julkaistu tarjolla. Myös kassua, vinyyliä, paitaa ja muuta mukavaa löytyy jos kiinnostaa.
Haastattelu: Mika Roth, kuvat: Kia-Frega Tyynismaa (studio), Peetu Haipus (live)