21.02.2003
Säätämö/Turku
Mikä meno, kun heti keikan alussa fani pääsee rockaamaan lavalle! Damn Seagulls aloitti juuri sopivasti Säätämön täyttyessä rokki-perjantain viettäjistä. Meno oli leppoisa, vaikka musiikki olikin kaikkea muuta kuin rentoa. Bändi paahtoi punkrockiaan kovalla otteella heti alusta asti. Jengi tuntui diggailevan, vaikkei nyt aivan riehakkaaseen bailumeininkiin vielä päästykään.
Helsinkiläinen Damn Seagulls tarjosi vauhdikkaan shown, vaikka välillä esittäminen tuntui liian teatterilta ja muiden kopioinnilta. Tosissaan esitetty riehunta ja pullistelu eivät koko keikkaa jaksaneet viihdyttää. Muutenkin musiikki oli punkrockmaisen tasapaksua eikä kiinnostusta ja innostusta oikein riittänyt. Lauri Elorannan, Matti Koiviston, Toni Koskisen, Jami Auvisen ja Jani Liuhasen soitto kuitenkin kulki ja ainakin bändi viihtyi. Myös yleisö tuli sopivasti lämmiteltyä ennen illan pääesiintyjää.
Sweatmasterin keikkaa saatiin odottaa suurten tähtien lailla vähän liian pitkään. Odotukset kuitenkin palkittiin heti ensimmäisistä sävelistä alkaen. Meno yltyi välillä aivan tajuttomaksi riehunnaksi ja bailaukseksi, millaista ei ole aikoihin nähty. Turkulainen Sweatmaster oli täysin maineensa veroinen livebändi eikä musiikissakaan ollut mitään valittamista. Vaikka Sweatmasterkin veti kunnon shown, erityisesti rankan kitaristinsa Mikko Luukon johdolla, oli tämä esittäminen aitoa. Poseerauksista päätellen bändi osasi ottaa itsensä herjalla eikä plagioinut ketään. Kunnon meininkiä ja lavakarismaa riitti, mutta ne eivät olleet bändit ainoat aseet yleisön voittamiseen. Tajuton rokki soi ja vei jalat alta. Niin sanottu ”äijärock” sai monien mimmienkin tajunnan toisiin ulottuvuuksiin.
Musiikin monipuolisuus ja mielenkiintoisuus olivat asian ydin. Sasu Mykkäsen laulu ja basso sekä Matti Kallion rummut osuivat Mikko Luukon kitaran kanssa täysin yhteen. Ainutta miinusta alkuvuoden parhaalle liveaktille voi antaa keikan lyhyydestä. Perussetti oli ainoastaan puolisen tuntia, jonka jälkeisen huutomyrskyn saattelemana Sweatmaster soitti vielä pari encorea. Yleisön hyydyttämiseen riehunnan ja rockin energian pauloista olisi vaadittu vielä ainakin muutama biisi.
Kokonaisuudessaan ilta oli mahtava. Varsinkin, kun päädyimme tsiigailemaan bändejä heittämällä kruunaa ja klaavaa. Joskus kannattaa antaa kohtalon päättää minne menee. Täysi Säätämö sai jatkaa keikkojen jälkeistä perjantai-illan rockailua dj:n tarjoaman musiikin mukana. Eikä siinäkään ollut pahemmin valittamista.
Nelli Korpi
