14.05.2015
Kymmenisen vuotta sitten duona alkunsa saanut Velvet Six etsi ominta soundiaan useamman vuoden ajan. Debyyttipitkäsoitto Dark City Nightlife herätteli jo pientä kiinnostusta vuonna 2011, mutta mutkia tuli matkaan kun miehistöä pistettiin hieman uusiksi jo seuraavana vuonna. Nyt kaikki tuntuu kuitenkin olevan kohdillaan, mistä selvimpänä merkkinä toimii taannoin ilmestynyt toinen pitkäsoitto Demons Los Divas.
Tuo jo jokin aika sitten julkaistu albumi löi jauhot allekirjoittaneenkin suuhun, mutta mitenkäs siitä levystä nyt noin kova tuli ja tiesittekö itse jo studioon matkatessa, että nyt on dynamiittia biisirepussa?
- Levyn kirjoitusprosessin aikana monien bändin jäsenten elämässä sattui suuria tapahtumia, niin tragedioita kun monia muitakin erittäin tunneladattuja sattumia. Nämä tunteet siirtyivät luovan prosessin kautta levyn raidoille. Toisin sanoen nämä kappaleet ovat suora portti meidän tunteille, ja jokaiselle bändin jäsenelle oli päivänselvää miten biisit tehdään ja miltä niiden tulee kuulostaa. Eli tunnelataus näissä biiseissä on erittäin suuri, ja se myös kuuluu.
Musiikillista tyyliä pohdittaessa ilmeisimmät kiinnekohdat ovat gootahtava rock sekä metalli, mutta ryhmä alleviivaa melankolian merkitystä kaavassa. Jäsenistön omat mieltymykset ja musiikillinen historia takaavat myös sen, että vaikutteita saadaan laidasta laitaan.
- Rajat on tehty rikottaviksi, kuten myös genren rajat, ja siihen me tähtäämme että voimme musiikillisesti tuottaa jotakin uutta, mutta kuitenkin sillä tavalla että saamme omalle luovuudelle tyydyttävää matskua.
Eikä uudessa materiaalissa ole todellakaan valittamista, joten yhtye voi olla tyytyväinen jalostuneeseen biisintekoprosessiinsa. Eteenpäin on menty monella saralla ja kuin huomaamatta bändin oma soundi on kehittynyt nykyiseen pisteeseen. Allekirjoittaneen korvaan Something Evil ja Blood Rain iskivät parhaiten uuden albumin raidoista. Mitkä ovat tekijöiden omia suosikeita ja kuinka uutta sekä vanhaa materiaalia on mukana?
- Esimerkiksi Demons Los Divas kappale on jo monta vuotta vanha jonka Olle on tehnyt rumpujen ja pianon säestyksellä. Kesti kuitenkin jonkin aikaa että biisi sai kasvaa rauhassa siihen muotoon missä se tänään on. Kaikki biisit ovat meidän mielestä samanarvoisia, mutta esimerkiksi Something Evil kertoo erityisen paljon meistä bändinä, se kertoo yöelämästä ja sopii hyvin bändin fiilikseen muutenkin. Livenä kyseinen biisi on kaikkien mielestä helvetin hauska soittaa.
Biisit tosiaan rullaavat ja niissä on voimaa, mutta silti ilmasta puuttuu kaikenlainen kankeus. Olette saaneet toisin soundinne pelaamaan, kuten aiemmin tuli jo todettua, ja biisikynäkin tuntuu olevan aiempaa paremmassa terässä. Onko kyseessä luontainen evoluutio ja onko bändi soundillisesti nyt siinä pisteessä missä sen pitääkin olla?
