[Owt kri] - jo silkka nimi on oudon tuntuinen, suorastaan hämmentävä, ja nimen oikea muotohan on heittomerkkeineen [Ówt krì]. Vuonna 2005 fear.my.death otsakkeen alla käynnistynyt projekti tarvitsi pian syntymänsä jälkeen uutta nimeä, mutta aluksi tavoiteltu Outcry oli jo ”parin” muun ryhmän käytössä. Nykyinen muoto löytyi sattuman kautta sanakirjasta, jossa Outcry näytettiin foneettisessa kirjoitusasussaan.
- Sinällään nimellä ei ollut alunperin kovin syvällistä merkitystä muutoin kuin sanan ja ääntämyksen estetiikka. Toisaalta myöskin näin ilmaisutapani tietynlaisena huudahduksena maailmalle.
Nyttemmin nimi on sitten kulkenut mukana niin kauan että se on integroitunut omaan minuuteen ja vaihtaminen ei tunnu mielekkäältä saatikka järkevältä.
Incarcerated on kuusi kappaletta sisällään pitävä julkaisu, josta totesin arviossa: "onko tämä nyt äänitaidetta, kolkkoa hälyäänten heijastelua vai jotain avaruuskohinaa?" Miten on, onko kysymykseen olemassa tyhjentävää vastausta, vai onko tähän äänelliseen mysteeriin olemassa edes avainta?
- Oma luonnehdinta musiikistani on kokeellinen dark-ambient, joka sisältää vaikutteita minimalismista, nykymusiikista, industrialista sekä noisesta. Toisaalta tiedostan myös määritelmien vaikeuden ja pyrin välttämään niiden liiallista miettimistä. En pidä mielekkäänä itseni liiallista sitomista johonkin tiettyyn karsinaan ja oman luovuuteni rajaamista sitä kautta.
Eli suoraa vastausta ei saatu vieläkään, mutta ehkä se on se kysymys joka on oleellisin. Tässä hengessä myös itse musiikki toimii tekijänsä mukaan pitkälti henkilökohtaisena sielun peilinä, johon arjen paineita ja turhautumisia voi purkaa. Äänitysmetodit perustuvat yrityksen ja erehdyksen sykliin, sekä improvisaatioon.
- Kappaleen idean synnystä on vaikea kertoa enemmän, idea saattaa leimahtaa lähes mistä vain ja antaa kristallinkirkkaan kuvan jostain mitä haluan saavuttaa. Siitä etenen nauhoittamaan raidan kerralla ja kerrostan ääniä päällekkäin kunnes lopputuloksena on jotain omaan estetiikkaani sopivaa. Usein monet kerrokset saavat tuntea “delete”-napin kohtalon ja lopputulos voi olla jotain ihan muuta kuin lähtökohta.
Entä loppuiko jalostustyö äänitykseen, vai tulevatko kappaleet kehittymään edelleen esimerkiksi live-esiintymisten myötä?
- [Ówt krì]n livesetit ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pohjautuneet improvisaatioon ja vapaaseen äänimassaan. Poikkeuksena toimi taannoinen keikka Turun Kirjakahvilassa missä soitin esikoislevyllä olevan kappaleen Darker Sensation. Kyseisestä kappaleesta löytyy myös video netistä. Jossain määrin on tarkoitus myös tulevaisuudessa tuoda biisejä livesettiin, mutta esiintymisissä pääpaino pysynee improvisaatiossa ja tunnelmien ja äänimaisemien luonnissa.
Haastattelun aikoihin keikkoja oli takana viisi kappaletta. Näistä ensimmäinen oli kesällä 2014 järjestetyn Ambient Music Conferencen klubi-iltana Dark Ambient Friday joka toimi lähinnä seitsemän suomalaisen artistin esittelytilaisuutena. Tuon jälkeen [Ówt krì] on esiintynyt mm. Yhdysvalloissa ja tänä vuonna tarkoitus olisi ottaa kotimaa haltuun.
Incarcerated julkaistiin C-kasettina, mutta onko tämä ainoa julkaisumuoto?
- Incarcerated löytyy digitaalisena mm. iTunesista ja Spotifysta sekä [Ówt krì]n omilta bandcamp sivuilta. C-kasetti toimii puolestaan ainoana fyysisenä julkaisumuotona ja on saatavilla Cursed Tapesin distron listoilta, sekä mahdollisten vaihtojen myötä muista distroista.
Minkälaisina näet tämän jo kertaalleen kuolleeksi tuomitun formaatin kehitysmahdollisuudet?
- Kasetti elää tällä hetkellä ymmärtääkseni oikein hyvää elämää underground piireissä. C-kasetti on mielestäni hyvä lisä vinyylin oheen näinä aikoina, kun fyysiset äänitteet kamppailevat myynnistä. Ylipäätään näen kulttuurin monimuotoisuuden hyvänä asiana joten sama koskee myös ääniteformaatteja. Itse kun on kasvanut kovimman kasettibuumin aikana, niin onhan tuossa kasetissa mukana myös aimo annos nostalgiaa.
[Ówt krì]:n vaikutteita pohdittaessa alkupisteenä toimi Sunn O))):n innoittamana syntikka drone, mutta tuo polku tuli kuljettua nopeasti loppuun. Pian moni nyky-klassisen säveltäjä kuten La Monte Young, Steve Reich sekä György Ligeti kävivät tutuiksi ja syiden sekä seurauksien verkkoa onkin vaikea hahmottaa – kuten musiikissa nyt yleensäkin. Levyarviossa mainitsemani Throbbing Gristle saa pohtimaan sitä, kuinka monet pioneeritkin katoavat seuraajiensa jalkoihin, vaikka suuressa kuvassa heidän perintönsä onkin merkittävä. Entä minkälaisia jälkiä haluaisit itse jättää tuleville esiintyjille ja ryhmille?
- Sitä mitä itse tahdon jättää jälkeeni on vaikea sanoa. Pyrin elämään päivän kerrallaan ja luomaan teoksen kerrallaan. Olen enemmän kuin tyytyväinen jos jokin minun säveltämäni äänimaisema tai kappale onnistuu liikuttamaan kuulijansa.
- Samalla kun tiedostaa liikkuvansa syvällä marginaalissa sitä pyrkii myös pitämään tavoitteet ja toiveet maanläheisinä. Tällä hetkellä jokainen levyarvio sekä haastattelu on pieni voitto ja jokainen fanilta saatu huomio on julkisen kiitoksen arvoinen.
Entä miltä tulevaisuus näyttää? Onko luvassa lisää (nauha?)julkaisuja, ehkä mahdollisesti jotain erikoisempaa, live-esiintymisiä, Keski-Euroopan valloitusta tms.
- Keski-Euroopan, tai lähemmin sanottuna Saksan, valloitus olisi kyllä kova juttu minun kirjoissa, mutta vuosi 2015 taitaa mennä enemmän Suomeen keskittyen. 2014 vuonna soitin tosiaan pari keikkaa Yhdysvalloissa missä vastaanotto oli hyvä, samoin kuin maailmalta tullut palaute Alrealon Musiquen 2013 julkaisemalle esikoislevylle The New Seed (ALRN041) .
- Näkisin siis että musiikilleni voi löytyä kysyntää maamme rajojen ulkopuolelta missä kokeelliselle musiikille on olemassa laajempi scene kuin täällä Suomessa.
- Nauhajulkaisuista en osaa sen enempää vielä sanoa, mutta toki toivon myös niitä tulevaisuuteen. Tänä vuonna on kuitenkin ollut puhetta kollaboraatiovinyylistä yhdysvaltalaisen XAMBUCAn kanssa sekä uudesta [Ówt krì] CD:stä, eli näitä koetetaan toteuttaa. Live-esiintymisiä on tarkoitus soittaa kun vaan oikeat estradit ja yhteistyötahot löytyvät ja pari musiikkivideota on työpöydällä.
Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain on jäänyt sanomatta niin nyt olisi sen sanomisen aika...
- Tahdon kiittää teitä huomiostanne ja halusta tuoda ääneni ihmisten tietoisuuteen. Toivon että mahdollisimman moni ottaa hetken aikaa ja antaa musiikilleni mahdollisuuden. En lupaa että se palkitsee ensi kuuntelulla, mutta jos pitää mielen avoimena niin sieltä saattaa löytyä yllättäviä tasoja.
[Owt kri] - jo silkka nimi on oudon tuntuinen, suorastaan hämmentävä, ja nimen oikea muotohan on heittomerkkeineen [Ówt krì]. Vuonna 2005 fear.my.death otsakkeen alla käynnistynyt projekti tarvitsi pian syntymänsä jälkeen uutta nimeä, mutta aluksi tavoiteltu Outcry oli jo ”parin” muun ryhmän käytössä. Nykyinen muoto löytyi sattuman kautta sanakirjasta, jossa Outcry näytettiin foneettisessa kirjoitusasussaan.
