21.12.2013
Nicole julkaisi syksyllä Hävityksen huoneet -albumin, joka venytti bändin äärimetalliin kääntyvää mäiskettä entisestään. Desibeli lähestyi tuolloin yhtyettä haastattelun tiimoilta, mutta kului lähes kolme kuukautta ennen kuin kiireiset miehet ehtivät vastata pienen nettilehden kyselyihin. Lopulta yhtyeen äänenä toimi tuore basisti Jonne Soidinaho, joka kertasi mennyttä ja tiiraili hiukan tulevaankin.
Neljä ja puoli vuotta se otti, mutta Tuomittujen joukkoon sai syksyllä viimein jatkoa, ja uutukainen otettiin vastaan kotimaan musiikkimedioissa positiivisesti. Soidinahon mukaan albumin luontiprosessi oli positiivinen ja ryhmä on edelleen tyytyväinen luonnolliseksi kokemaansa askeleeseen kohti tummempia vesiä.
Kiekko otti ainakin allekirjoittaneella hiukan enemmän aikaa upotakseen kuin aiemmat levynne. Materiaali tuntui tosiaan entistä raskaammalta ja jykevämmältä. Miten omasta mielestänne Nicole on muuttunut ja kehittynyt sitten edellä mainitun Tuomittujen joukkoon -pitkäsoiton?
- Tietoisesti haluttiin tälle levylle enemmän dynamiikkaa mukaan. Itse hetkittäin olin epäileväinen että nyt tehtiin aika poppis levy, mutta kun valmiin lopputuloksen kuulin, niin totesin että raskain levyhän tästä tuli. Melodia silittelyt välissä nostavat raskaat kohdat entistä raskaammaksi ja nyrkkiä saakin kaivaa hetkisen pois naamasta (naurua).
Soidinaho liittyi bändin vahvuuksiin kesällä 2012, jolloin monet biiseistä olivat jo raakilevaiheessa. Syksyn mittaan yhtye teki lisää biisejä sekä sovitti "vanhempia" uusia biisejä edelleen. Mutta kuinka olet ns. uutena miehenä löytänyt muuten paikkasi kokoonpanossa ja miten ehdit osallistua viimeisimmän levyn tekoprosessiin?
- Osallistuin jonkin verran sävellystyöhön ja lyriikoiden kirjoitukseen. Kaikki pojat tunsin jo entuudestaan eli mukaan oli helppo lähteä. Lähdin aluksi tuuraamaan kaksi keikkaa, mutta sen jälkeen kysyttiin että haluanko lähteä mukaan ja sanoin tahdon! Eipä sitä hirveästi tarvinnut miettiä kunhan saa vain hommat jaksotettua toisen bändin kanssa järkevästi.
Niin olethan myös vokalistina Camalation yhtyeessä, joten sovitettavaa riittää. Levyn äänitykset käynnistyivät joulukuussa 2012 ja jatkuivat aina heinäkuun 2013 lopulle saakka. Sujuivatko sessiot ongelmitta ja miten yhteistyö tuottajan, äänittäjän ja miksaajankin pallille istuneen Mikko Herrasen kanssa toimi?
- Sessiot sujuivat ongelmitta ja Mikko oli helppo valinta tämän levyn tuottajaksi. Hänhän on toiminut jo pitkään meidän livemiksaajana. Mikko ymmärtää meidän soundin päälle ja hän tajusi myös meidän vision levyn äänimaailmasta heti. Onhan se mahtava äijä niin tuottajana kuin ihmisenä. Arvostan!
Tässä vaiheessa toimittaja mainitsee huhtikuisen minirundin Meshuggahin kanssa, mutta pienikin viittaus mahdollisiin vaikutteisiin tyrmätään välittömästi. Soidinaho, kuten koko Nicole, nostaa kyllä hattua ruotsalaisen polyrytmisen metallin messiaille, mutta musiikillisesti Nicole katsoo olevansa vaikutteeton vyöhyke. Tuoreen levyn soundeista haluttiin naturellit mutta perseelle potkivat ja tämä on ainoa suora yhteys bändien välillä.
Seinäjokelaiset tekevät myös muut asiat hieman toisin. Tutkin Hävityksen huoneet -levyn kansivihkosen tarkkaan, mutta en löytänyt mitään merkintöjä siitä kenen kynistä kappaleet ovat lähteneet. Ovatko ne syntyneet kollektiivisesti yhtyeen voimin vai kuinka biisit ovat saaneet alkunsa?
- Riffejä jokainen on tehnyt tahollaan ja ne on sovitettu sitten bändin voimin treeniksellä. Ehkä tekijöiden pois jättäminen nostaa enemmän levyn tekstejä ja tunnelmaa esiin. Näin menetellessään biisi ei saa automattisesti jonkun kasvoja vaan kuulijalle jää enemmän mielikuvituksen varaan.
Levyn yllättävin siivu on mielestäni Naamiot, joka rikkoo juuri sopivasti kaavoja. Onko tekijöillä itsellään muodostunut suosikeita uusien biisien joukossa, nyt kun niitä on ehditty veivaamaan estradeilla jo pidempään?
- Ajan ulkopuolella on varmaan yksi bändin suosikeista, vaikka onkin hivenen erilainen Nicole biisi. Keikoilla itellä suosikkini on Resistanssi. Pulttu lepattaa ja paikat irtoaa!
Itse levyyn Soidinaho on yhä niin tyytyväinen, että haluaa antaa jokaiselle biisille mahdollisuuden myös livenä, joten eiköhän lepatus jatku myös tulevaisuudessa. Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain on jäänyt sanomatta niin nyt olisi sen sanomisen aika...
- Kiitos kaikille, jotka ovat tukeneet bändiä ostamalla levyn sekä käymällä keikoilla! Nöyrä hatun nosto siihen suuntaan. Keväällä 2014 palataan keikkalavoille notkeina, nuorina ja voimakkaina. Joten silloin nähdään!!!
Mika Roth
Kuvat: Laura Dziadulewicz