30.05.2011
Visuaalisen taiteen ja elävän musiikin yhdistys toimii taide- ja kulttuuritoiminnan reuna-alueiden toimintaedellytysten edistäjänä ja uutta luovana voimana.
Vadelma ry:n historiankaareen mahtuu niin kasvutarina pienimuotoisen ydinryhmän ponnisteluista monipuoliseksi kulttuuritoimijaksi kuin taistelu toiminnan jatkuvuudesta toimitilaongelmien ikeessäkin. Tämän päivän Vadelma on kuitenkin yhdistys, joka on vakiinnuttanut paikkansa niin tunnustettuna kuin hyvin verkostoituneenakin marginaalitaiteen edistäjänä. Desibeli.net haastatteli Kalle Kuismaa, joka on on yksi yhdistyksen perustajista ja keskeisimmistä vaikuttajista.
Mitä käsitteen Vadelma taakse kätkeytyy?
- Vadelma on vuonna 2004 Helsingissä perustettu visuaalisen taiteen ja elävän musiikin yhdistys, jonka omaehtoinen kulttuuritoiminta on aavistuksen leimautunut undergroundiin, vaikka toisaalta Vadelma järjestää tapahtumia ihan kaikille, myös maan päällä. Vadelman jäsenistä suurin osa on joko muusikoita tai taiteilijoita, mutta mukana on myös taviksia. Periaatteiltaan Vadelma on avoin, positiivinen ja hipahtava; mitään luovan toiminnan muotoa ei rajata pois, paitsi väkivaltaiset ja syrjivät eli elämää kunnioittamattomat elementit.
Mikä laukaisi alkujaan kipinän Vadelman synnyttämiseen?
- Ensimmäinen sykäys taisi olla akuutti bändien treenitilojen tarve ja ajatus siitä, että yhdistyksen avulla saattaisi olla helpompaa ottaa haltuun esimerkiksi joku tyhjillään oleva tila. Suunnitellessamme kesällä 2004 yhdistyksen aloittamista, ilmeni että monilla kuvataiteilijoilla on vastaavanlainen puute työtiloista kuin bändeilläkin ja niin mukaan tuli muutamia kuvataiteilijoita ja yhdistys perustettiin.
Yhdistyksen toiminnassa on mukana laaja-alaisesti taiteen kentällä toimivia tekijöitä. Lisäksi yhdistys julkaisee omaa jäsenlehteään, toimii tapahtuma- ja näyttelyjärjestäjänä ja onpa jäsenistön edustajia toiminut kulttuurikentän luennoitsijoinakin. Mitä kaikkea yhdistyksen toiminnallisten puitteiden sisälle mahtuu?
- Vadelmasta on kasvanut aika monialainen kulttuuritoimija. Tarkoituksenamme on tarjota jäsenille mahdollisuuksia, kanavia ja tiloja niin taiteen kuin musiikinkin tekemiseen ja esittämiseen. Yhdeksi oheistavoitteeksi on noussut yhteisöllinen luova toiminta ja sen myötä kaikenkarvainen monitaiteellinen synergia, josta ajoittain ja parhaimmillaan kumpuaa erilaisia yhteisprojekteja.
- Vadelman omat mediakanavat, eli vuotuinen Hillo-jäsenlehti sekä Vadelma-tv-tuotanto, ovat yhteisöllisesti tärkeitä identiteetin rakentajia, ja ne pyörivät käytännössä täysin vapaaehtoispohjalta, kuten muukin toimintamme toistaiseksi.
- Vadelman toiminnassa näkyvin juttu lienee, että yhdistys järjestää vuosittain useita musiikki- ja taidetapahtumia, joista isoin on Vadelma Fest.
Vadelmalla oli alkujaan toimitilat Helsingin Lönnrotinkadulla. Mikä oli tilojen toiminnallinen funktio?
- Lönnrotinkatu 32 D -rapun kellari saatiin vuokrattua Vadelmalle alkuvuodesta 2005. Siellä meillä oli tilaa kaikkiaan 474 neliötä. Tilan toiseen päähän rakensimme kolme treenikämppää, ja toisesta päästä lohkoimme työtiloja taiteilijoille. Lisäksi Vadelmakellarissa oli äänentoistolla, valkokankaalla ja tuhkakupilla varustettu lounge-tila, keittiö, sekä sali, jossa järjestettiin useita konsertteja. Vadelmalaisten käytössä oli myös videoedit, internet sekä A2-väriprintteri, jolla sai printattua julisteita – noin puolen tunnin kappalevauhdilla. Tilat toimivat yhdistyksen sosiaalisena keskuksena sekä jäsenten työtiloina.
- Lönkan ansiosta Vadelman jäsenmäärä nousi nopeasti sadan paremmalle puolelle. Keskeinen sijainti teki paikasta todella eläväisen maanalaisen kulttuurikeskuksen ja suoranaisen kulttipaikan. Monien Vadelman omien tapahtumien ja kokousten lisäksi tiloissa järjestettiin mm. kokeellisen musiikin Potlatch-klubeja ja muita pieniä festareita. Esimerkiksi yhteistyöprojekti Muu ry:n kanssa oli luontevaa vastapäisen Muu-gallerian takia. Myös omaa yhteisöllistä jäsentoimintaa syntyi aika paljon, kuten kirjoittajapiiri, leffakerho sekä mm. itseilmaisua ja videoperformansseja yhdistellyt UNI-ryhmä.
Mitä toimitiloille tapahtui? Uusia tiloja kartoitettiin aikanaan myös aktiivisesti. Mikä on noiden tilanne tänä päivänä?
- Lönkan aika oli rajallinen ja se oli koko ajan tiedossamme. Kyseinen talo meni täyssaneeraukseen lopulta elokuussa 2007, jolloin kaikki vuokralaiset häädettiin. Olimme saaneet neuvoteltua vuokrasopimukseen kolmen kuukauden irtisanomisajan muuttoa ajatellen, mutta uusia sopivia tiloja ei vain löytynyt. Lopulta Vadelman tavaraa ja taidetta jouduttiin kuljettamaan erinäisiin varastoihin, roskiin tai kierrätykseen. Paljon huonekaluja, astioita sekä toimistolaitteita vietiin Elimäenkadun sosiaalikeskukseen silloiseen vallattuun taloon, jossa olimme kaavailleet pitää Vadelman tilapäistä toimistoa – kunnes sekin tila varsin pian menetettiin.
- Lönkan kellarin korvaavia tiloja tosiaan metsästettiin aktiivisesti ja katsastettiin eri puolilta Helsinkiä, mutta kohtuuhintaisten tilojen löytäminen omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle osoittautui todella hankalaksi. Useimmiten syynä oli kiinteistöjen omistajien haluttomuus vuokrata tiloja bändikämppätoimintaan, jota pidettiin paitsi meluisana myös muita häiriöitä aiheuttavana.
- Vadelma jatkoi toimintaansa jonkin aikaa tilattomana ja harventunutta jäsenyhteisöä pidettiin elossa pitämällä muu toiminta monipuolisena.
- Kesällä 2008 pääsimme Todellisuuden tutkimuskeskuksen alivuokralaisiksi Lauttasaareen Nahkahousuntielle, purkutuomittuun 1960-luvulla rakennettuun toimisto- ja urheilusali -kuutioon, jonka valoisissa toimistoissa oli vuokralaisina isäntämme TTK:n lisäksi muitakin kulttuuritoimijoita, kuten juuri säännöllisen lähetystoimintansa aloittanut M2HZ-kaupunkitelevisio. Lisäksi tiloissa toimi myös Animaation apupyörä ry sekä Uusarkaainen Teatteri ARKI. Talon pommisuojassa oli jopa treenikämppä. Talon omistaja NCC kuitenkin kielsi Vadelmalta treenikämppien rakentamisen, vaikka kellarissa olisi ollut tarkoitukseen juuri sopivaa tilaa.
- Vadelma ry:llä oli Nahkiksella pieni toimisto/varasto sekä työhuoneet seitsemälle kuvataiteilijalle. Siistit keittiö- ja aulatilat sekä sauna poreammeineen olivat kaikkien vuokralaisten käytössä. Vadelma järjestikin tiloissa silloin tällöin pienimuotoisia bileitä ja saunailtoja jäsenilleen.
- Laman ansiosta talon purkusuunnitelmat viivästyivät ja tilojen vuokrasopimus päättyi joulukuussa 2010. Sen jälkeen Vadelma on ollut taas koditon.
Kuinka paljon jäseniä Vadelmassa on ja kuinka suuri on aktiivitoimijoiden ryhmä?
- Vadelmaan on vajaassa seitsemässä vuodessa hyväksytty lähes parisataa jäsentä. Jäsenmaksunsa maksaa vuodessa noin 50 jäsentä ja yhdistystoiminnassa aktiivisesti mukana on tavallisesti 10-15 jäsentä.
Miten jäseneksi pääsee? Entä, jos on kiinnostunut myös aktiivisesta, toiminnallisesta osallistumisesta?
- Jäseneksi pääsee täyttämällä jäsenkaavakkeen Vadelman nettisivuilla tai esimerkiksi jossain Vadelman tapahtumassa. Vadelman hallitus käsittelee, ts. hyväksyy, hakemukset kokouksessaan ja varsinainen jäsenyys astuu voimaan jäsenmaksun maksamisesta. Jäsenmaksu on 17 euroa vuodessa sekä kolmen euron suuruinen liittymismaksu.
- Jäsenyys ei itsessään edellytä minkäänlaista aktiivisuutta, mutta kaikenlainen osallistuminen Vadelman toimintaan on aina erittäin tervetullutta. Vadelman media haluaa julkaista mahdollisimman paljon jäsentensä ottamia kuvia, videoita, ääniteoksia, juttuja, runoja ja mitä vain vadelmaista. Hillon toimitukseen voi kernaasti tulla mukaan – ja jos inspiraatiota ja kunnianhimoa löytyy, voi ottaa vuorollaan jopa päätoimittajankin viitan, jos se sattuu olemaan vapaana. Lisäksi voi osallistua kiinnostuksensa ja kykyjensä mukaan esimerkiksi nettisivujen tekniseen tai graafiseen kehittelyyn.
- Vadelmalaiset voivat luonnollisesti osallistua näyttelyihin ja tapahtumiin omalla taiteellaan ja musiikillaan. Myös vapaaehtoisia talkoolaisia tapahtumissa tarvitaan usein. Yhdistyksen toimintaa ja käytännön asioita hoidetaan hallituksessa, joka valitaan vuosikokouksessa aina helmikuussa. Yhdistyksen sisäisinä kommunikaatiokanavina toimivat foorumi nettisivuilla, sekä ajoittaiset vapaamuotoiset jäsenkokoukset.
Vadelman järjestämissä tapahtumissa on esiintynyt laaja kirjo vaihtoehtokulttuurin tekijöitä aina nimekkäistä artisteista pienimuotoisiin toimijoihin. Omien tapahtumiensa lisäksi Vadelma on näkynyt myös esimerkiksi Kallio Kukkii -kaupunginosatapahtumassa, Helsingin taiteiden yössä ja Faces-etnofestivaaleilla. Kerro hieman keskeisimpien tapahtumien historiaa.
- Ensimmäinen Vadelmaklubi järjestettiin joulukuussa 2004 Libertéssä, jossa oli jäsenten taidenäyttely sekä laaja kirjo bändejä sekä VJ-visuaalit. Tämä visuaalisen taiteen ja elävän musiikin yhdistäminen erilaisilla painotuksilla on ollut punaisena lankana lähes kaikissa Vadelman tapahtumissa, ja niihin tuli pian mukaan myös monenlaisia performatiivisia, tilallisia ja kokeellisia elementtejä. Tällaista erityistä tilallista taideprojektia alettiin kutsua nimellä VadelmaTiloja, ja se järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2006.
- Vuoden 2009 lopulla Vadelmalle tarjoutui hieno tilaisuus järjestää yhdessä Kallion kulttuuriverkoston kanssa Helsingin Kulttuuritaloon tapahtuma, josta tuli ensimmäinen VadelmaGaala. Isojen puitteiden pieni Vadelma-spektaakkeli onnistui todella hienosti, vaikka suureen saliin olisi toki mahtunut yleisöä viisinkertainen määrä.
- Syystä tai toisesta Vadelman toiminta tuntuu olevan sikseen marginaalissa, että isommat väkijoukot vuodesta toiseen karttavat tapahtumiamme, vaikka niiden sisältö olisikin aina melkoisen laadukasta ja monipuolisuudessaan kiinnostavaa.
- Vadelma Fest on ollut isompi vuosittainen kesätapahtuma, joka viime kesänä 2010 järjestettiin ensimmäisen kerran Alppipuistossa merkittävällä budjetilla yhteistyössä Kulttuurikeskuksen ja Alppipuiston kesä -toimijoiden kanssa. Silti sielläkin, ilmaistapahtumassa, oli yleisöä vain suunnilleen se sama kourallinen kuin Kultsallakin. Tästä voi syyttää viileää ilmaa ja sateisia pilviä ja tietysti samalle päivälle sattuneita Faces- ja Ilmiö-festareitakin, mutta olen tottunut siihen että Vadelman yllä tuntuu olevan melkein aina joitakin väen karkottavia sadepilviä. Siksi olenkin iloinen jokaisesta ihmisestä, joka nauttii tapahtumasta ja antaa oman auringonvalonsa loistaa.
Vadelman sisällä on syntynyt myös uusia kollektiivimuotoja, mm. Flow:ssakin projisointeja tehnyt VJ-ryhmittymä Random Doctors. Olet edellä mainitun lisäksi itse mukana myös M2Hz-kaupunkitelevisiohankkeessa. Mikä on näiden rooli Vadelman toiminnassa? Minkälaisia yhteistyökumppaneita tai -hankkeita Vadelmalla on muiden kulttuuriryhmittymien kanssa?
- Random Doctors VJ-kollektiivi syntyi erään Kallio kipinöi -projektin myötä, johon pieni ryhmä Vadelman videosiivestä osallistui nimellä Kallion Videotohtorit neliosaisella seinäprojektio-teoksella Valon Kudelmat. Se oli Vadelman ensimmäinen yhteiskunnallisesti kantaaottava teos, jossa kommentoimme mm. julkisen tilan kaupallistumista, omaehtoisen ilmaisun rajoittamista eli niin sanottua nollatoleranssia ja koko nykysysteemin ylläpitämää oravanpyöräelämää lieveilmiöineen. Random Doctorsin rooli Vadelmassa on ollut paitsi yhteiskunnallisen aktiivisuuden herättäminen myös esteettisen VJ-visuaalisuuden tuominen useimpiin Vadelman tapahtumiin.
- M2HZ – avoin kaupunkitelevisio aloitti lähetystoimintansa vuonna 2007 ja Vadelma oli tuolloin yksi monista yhteisöistä, jotka tuottivat kanavalle ohjelmaa. Itselleni M2HZ-kanavan arvomaailma ja toimintakulttuuri oli niin läheinen, että hakeuduin sinne tuotantoassistentiksi, ja nykyisin saan työskennellä kanavan tuotantopäällikkönä. Vadelma-tuotannot ovat tietysti edelleen mukana osana ohjelmavirtaa.
- Vadelma on pieni yhdistys ja siksi kaikenlainen verkostoituminen muiden kulttuuritoimijoiden kanssa on alusta alkaen koettu mielekkääksi ja tärkeäksi. Tällä hetkellä tärkein yhteistyötaho lienee Alppipuiston kesä -ryhmä, johon kuuluvat kaikki Alpparin kesätapahtumia järjestävät organisaatiot kuten Oranssi, Elmu, Jazz-liitto, PAX, Kalliola ja monet muut. Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet Aseistakieltäytyjäliitto, Kallion kulttuuriverkosto, Nuorisoasiainkeskus ja Harjun nuorisotalo joitakin mainitakseni.
Minkälaista tarjontaa Vadelman suunnalta on odotettavissa lähiaikoina?
- Olemme tällä hetkellä valmistelemassa kesän päätapahtumaa Vadelma Festiä, joka järjestetään Alppipuistossa 9.7.2011, sekä syksymmällä Tallinnassa järjestettävää Vadelmatiloja-tapahtumaa ja yhteisnäyttelyä, jonka yhteydessä on toive ja tarkoitus verkostoitua tallinnalaisen kulttuuriyhteisön Art Containerin kanssa.
- Tänä vuonna Hillo-lehti painottuu kuvataiteilijoihin. Ensi vuoden alussa on suunnitteilla julkaista Vadelman 7v-antologia 2004-2011 -DVD+lehti.
- Omat toimitilat Helsingissä on edelleen haussa ja nöyrä tavoite on löytää Vadelmalle pysyvät tilat ennen pitkää.
- Tarkempaa infoa tapahtumien etenemisestä löytyy Vadelman sivuilta www.vadelma.org, jotka myös on tarkoitus uudistaa lähikuukausien aikana.
Minkälaisena näet Vadelman toiminnalliset edellytykset pitkällä aikavälillä?
- Vadelman epäkaupalliselle ja riippumattomalle toiminnalle on ehdottomasti tilausta. Yhdistyksen vapaaehtoiset resurssit ovat kuitenkin kovin rajalliset ja näkisin, että pitkällä tähtäimellä tarvitsemme paitsi toimitilat, myös palkattuja työntekijöitä toimintaa pyörittämään. Siksi toimintasuunnitelmaamme onkin kirjattu toiminnanjohtajan ja tapahtumatuottajan palkkaus, ja toivon että Vadelma voisi piankin työllistää vähintään pari pätevää ihmistä täysipäiväisesti. Työllistämiseen tarvitaan käytännössä kuitenkin tukea kaupungilta ja valtiolta, ja tuen saamiseen vaikuttaa päättäjien harjoittama kulttuuripolitiikka, joka näiden viime vaalien valitettavassa valossa voi olla vaarassa luisua nykyistä ahdasmielisempään suuntaan. Toivotaan että näin ei käy, sillä tuskin rajuja kulttuuripoliittisia linjauksia tehdään ainakaan ilman että asioista sentään edes keskustellaan. Jossain muodossaan Vadelma joka tapauksessa jatkaa toimintaansa – vähintäänkin maan alla.
- Vadelman toiminnan positiivinen luonne ja avoimuus sekä toisaalta uutta luova, omaehtoinen kulttuuriaktiivisuus ilman erityistä painottumista ammattimaiseen toimintaan, on jotain sellaista, mitä jokainen itseään kunnioittava kulttuurikaupunki kaipaa ja tarvitsee, vaikkei sitä tajuaisikaan.
Haastattelu: Rami Turtiainen
Kuvat: Vadelma ry, Noora Saarinen
