10.11.2010
Se tavallinen tarina ep�tavallisesta kohteesta. Albert J�rvisest� on tehty kitaristilegendan n�k�inen kirja.
Johnny Kniga
Pekka Johannes J�rvinen oli Albertina legenda jo el�ess��n, ja Albertina h�n on jatkanut legendana my�s kuolemansa j�lkeen. Suomalaisessa rockmytologiassa J�rvinen on kitarasankari vailla vertaa, mies joka kommunikoi l�hinn� soittimensa kautta. J�rvisen myytiss� muusikkouden ohella v�hint��n yht� t�rke�� on sis��np�ink��ntyneisyys ja p�ihteiden kuluttama el�m�.
John Fagerholmin ja Jaakko Riihimaan massiivinen opus Albert J�rvisest� hakee paneutuneisuudessaan vertaistaan t�ss� maassa, mutta ei l�hde purkamaan myyttej�. T�m�kin tarina J�rvisest� on tarina miehest� ja t�m�n l�heisest� suhteesta kitaroihinsa. Itse asiassa Fagerholm ja Riihimaa vain vahvistavat myytti�, kun erilaisten soittotekniikoiden, k�ytettyjen soittimien ja vahvistimien sek� muunlaisen teknishenkisen tiedon esittelemiseen k�ytet��n teoksessa niin runsaasti tilaa.
Valittu n�k�kulma aiheuttaa ensisijassa sen, ett� kirja k�y raskaaksi luettavaksi, jos edell� mainitun kaltainen informaatio ei kiinnosta. Toisaalta J�rvisen persoonasta kiinnostuneita lohduttanee tieto, ett� tekij�t ovat haastatelleet liki kaikkia J�rvisen el�m�� sivuuttaneita henkil�it�, joten n�k�kulmia kyll� riitt��. Fagerholmin ja Riihimaan mukaan ainoat harmittavat haastattelematta j��neet henkil�t olivat Jim Pembroke ja Vesa-Matti Loiri.
Albert J�rvisen reilu 40 vuotta kest�neen el�m�n reilussa 400 sivussa kattava kirja on pohjimmiltaan melko tyypillinen rock-el�m�kerta. Musiikkik�rp�sen purtua J�rviseen kuvaillaan nuoren kitaristin ensipyrkimykset keikkailemaan ja levytt�m��n tarkasti ja my�t�el�en. Ja kun alkuun p��st��n, seuraavat julkaisut toisiaan aivan yht� varmasti kuin kiertueet, vaikutteet, p�ihteet ja yhtyeetkin. Yll�tyksett�m�st� rakenteestaan huolimatta kahdeksaan lukuun jaettu teos on sis�ll�lt��n miellytt�v�n vaihtelevaa � perusteksti� kevent�� lukuisat kainaloosuudet ja kommentaarit.
Mutta vaikka tarina on se tavallinen, ei kohde sit� ollut. Ensinn�kin J�rvinen oli kitarank�sittelyn lis�ksi muutenkin varsin taitava k�sist��n, esimerkiksi r��t�lin� � h�mm�stytt�v� ominaisuus nakkisormisessa miehess�. Mutta ennen kaikkea J�rvinen oli p�ihteille omistautuneena rockt�hten� harvinaisen lukenut. Ik�v� kyll� t�m� mielenkiintoinen piirre j�� sankarin henkil�kohtaiselle alueelle, josta ei ole j��nyt j�lkipolville kerrottavaksi muuta kuin l�hinn� toisen k�den tietoja, anekdootteja ja pintapuolista toteamista.
Mutta toisaalta Fagerholm ja Riihimaa ovat joutuneet tai p��tt�neet j�tt�� my�s muita puolia J�rvisest� teoksen ulkopuolelle. Esimerkiksi ajankuvaa tai tapahtumien asettamista yhteiskunnalliseen tai edes johonkin suurempaan kontekstiin ei edes yritet�. Silti t�m�nkokoisessa teoksessa on yleens� aina tiivistett�v��, niin nytkin.
Ulkomuodoltaan tyylik�s ja v�lill� prameileva kirja polkee turhan usein hieman paikoillaan. N�in Fagerholmin ja Riihimaan teos on kuitenkin eniten kohteensa n�k�inen: mm. Kalevalassa, Hurriganesissa, Royalsissa, Sleepy Sleepersiss�, Pen Leess�, Backslidersissa ja soolona soittaneesta Albertista j�� teoksesta p��llimm�isen� mieleen kuva kaksijakoisena miehen�. On vakaa ja luova Pekka, joka usein onnistui yrityksiss��n heti, sek� tasapainoton pummi Albert, joka pakonomaisesti toisti ja toisti ja toisti, mit� ikin� tekik��n, ik��n kuin pakonomaisuus olisi hedelm�llist�.
Ehk� siksi studiossa niin usein ��nitettiin ja ��nitettiin, mutta k�ytettiin alkup��n ottoja. Ehk� siksi tasapainon el�m��ns� silloin t�ll�in l�yt�nyt el�m�ntapataiteilija ajautui uudestaan ja uudestaan kuluttaviin p�ihdesy�ksyihin. Ehk� siksi 40-vuotiaana kuolleen Pekka J�rvisen tomumaja oli ruuminavauksen tehneen tahon mukaan 75-vuotiaan Albertin.
Se tuntuu aika hyv�lt� kuvalta Pekka Albert J�rvisest�.
Teksti: Jani Ekblom
