10.07.2010
Helsinkiläisen kakaokamkamin hiljattain julkaistu ensimmäinen pitkäsoitto Snowballs kuuluu toistaiseksi vuoden kovimpien kokonaisuuksien joukkoon. Pinnallisesti kaoottisen kuoren alta paljastuu näkemyksellisiä instrumentaalisävelmiä, joissa liikuskellaan vapaasti post rockin ja krautin laajakankaiden kautta raskaaseen bluesiin ja ilmavaan indiepoppailuun saakka. Säröisen basson, koskettimien ja rumpujen lisäksi tunnelmiaan esimerkiksi viulun, kellopelin ja rumpukoneiden avulla vahventavan trion muodostavat Sasha Kretova, Alex Nuija ja Dmitri Zherbin. Desibeli.netin tenttiin kakaokamkami osallistui täydessä miehityksessään.
kakaokamkami on perustettu vuonna 2007. Kertokaa hiukan bändin synnystä.
Dmitri: Ennen kakaokamkamia soitimme kaikki samassa bändissä, jossa oli hiukan enemmän ihmisiä. Uudeksi yhtyeeksi irtauduttiin, koska haluttiin soittaa erilaista musiikkia. Kehitimme aluksi bändille nimen ja mietimme mitä kaikkea sen puitteissa voisi tehdä. Pian entisen kitaristimme tuttu kutsui meidät esiintymään minifestareille Pietariin, jonne lähdimme käytännössä treenaamatta ja ilman konkreettisia biisejä. Soitettiin improvisoitu keikka ja päätettiin jatkaa samoilla linjoilla.
Onko instrumentaalisuus teille dogmi?
Dmitri: Meillähän on jonkin verran laulua, mutta sitä käytetään vain yhtenä instrumenttina muiden joukossa. En voi kuvitella, että meillä olisi varsinainen oikeita sanoja laulava laulaja. Usein käy niin, että muut soittimet jäävät pelkkään laulun säestämisen osaan. Me ei sitä haluta, joten kyllä kyseessä on jossain mielessä dogmi.
Yhdistelette musiikissanne abstraktia avantgardeilua yllättävänkin koukuttavaan etenemiseen. Hahmotatteko itse itsestänne nämä monella tavalla vastakkaiset tendenssit?
Sasha: Tietyssä määrin. Toisaalta meillä on aina vaikeuksia selittää millaista musiikkia soitamme, koska siinä on paljon erilaisia elementtejä.
Edelliseen liittyen: tekeekö koskaan mieli yltyä täysin käsittämättömäksi? Tai vastaavasti heittäytyä entistä tarttuvampaan ja helpommin lähestyttävään svengiin?
Alex: Vastaus molempiin on ehdoton kyllä. Tämä näkyy mielestäni jo Snowballsilla. Ollaan kai aina liikuttu jossain pop-indien ja ”käsittämättömän” musiikin välillä.
Kuinka vahvasti musiikkinne nykyään perustuu jameille ja improvisaatiolle? Sävellättekö ja suunnitteletteko yleensä kappaleitanne?
Alex: Esimerkiksi Snowballsin ensimmäinen raita on täysin improvisoitu. Myös kaikki albumin nimeämättömät kappaleet on otettu jameista. On meillä myös kunnolla suunniteltuja biisejä. Jammailuvara siis vaihtelee kappaleittain. Joka tapauksessa improvisointi on meille tärkeää sekä käytännössä että myös ideologisesti ajatellen.
Kokeilu, progeilu ja raskaat bluespohjaiset kuviot yhdistyvät musiikissanne paikoin kuin King Crimsonilla tai jopa Black Sabbathilla aikoinaan. Voisiko teitä nimittää heavybändiksi, sanan 70-lukulaisessa mielessä?
Dmitri: Meillä on pari Sabbath-vaikutteista riffiä, mutta kun 70-luvusta puhutaan, liittäisin meidät mieluummin ajan saksalaiseen kokeellisuuteen, eli krautrockiin.
Sasha: Yleensäkään meillä ei ole mitään yhteisiä esikuvia. Jokaisella on itsenäiset mieltymykset.
Olette tehneet jonkin verran keikkaa Helsingin lisäksi myös Virossa ja Venäjällä. Kuinka yleisö on löytänyt näinkin haasteellisen materiaalin luo?
Dmitri: Toki keikoilla on ollut väkeä muiden houkuttelemana. Mutta erittäin hyvin meidät on otettu vastaan, etenkin Virossa. Siellä paikalliset indie-tyypitkin tuntuivat innostuvan tällaisesta hiukan kokeellisemmasta meiningistä.
Pidättekö keikkailusta?
Alex: Ilman muuta. Valitettavasti ei vaan tule keikkailtua riittävästi. Soittaisin vaikka kolme kertaa viikossa jos se olisi mahdollista.
Dmitri: Aina lähdetään kun pyydetään. Keikoilla kuulijoiden reaktioita on tietenkin mahdollista nähdä välittömästi. Lisäksi erilaisten juttujen ja soittotapojen kokeileminen on kiehtovaa.
kakaokamkamia julkaisee Jozik Records. Millaisesta kollektiivista on kyse?
Dmitri: Se on minun ja Sashan pyörittämä pieni levymerkki. Alun perin ideana oli julkaista vain kakaokamkamia, mutta mukaan on otettu myös sivuprojektien levyjä ja kasetteja, sekä joskus myös muita artisteja.
Miltä näyttää kakaokamkamin tulevaisuus?
Dmitri: Jos kaikki menee hyvin, on elokuussa kuvassa minikiertue Viroon. Sen jälkeen on vähemmän konkreettisia suunnitelmia. Uusia kappaleita on tullut ja tulee koko ajan.
Vielä loppuun: Snowballsin herkin ja surumielisin raita on nimeltään Song about Hatti Vatti. Mikä on suhteenne Muumeihin?
Dmitri: Ihan hyvä ja lämmin suhde. Kappaleiden nimeämispolitiikka on tosin sen verran kaoottinen, ettei nimi välttämättä liity hirveästi sisältöön. Mutta jos joskus päätetään heittäytyä täysin progeksi, niin voidaan harkita Muumi-teemalevyn tekemistä.
Sasha: Muumit ovat parhaita!
Teksti: Antti Hurskainen, kuvat www.myspace.com/kakaokamkami
