29.03.2010
Kuudes linja / Helsinki
Trumpetisti Jukka Eskola julkaisi viimeisimmän albuminsa Walkoverin jo viime syksynä, mutta levyn ensimmäistä live-esitystä saatiin odottaa puoli vuotta. Mietiskelytauko ei tehnyt ainakaan pahaa, sillä miehitykseltään hieman uudistunut Eskolan kvintetti tarjosi Kutosen Jazz Heat Bongo Beat -klubilla erittäin väkevän ja lennokkaasti groovaavan puolitoistatuntisen.
Walkover oli viime vuoden kovimpia kotimaisia jazzlevyjä, ja livenä Eskola yhtyeineen sai sen kappaleisiin aivan uutta virtaa. Kvintetin paketti oli sopivan hiottu niin, että yhteissoitto kuulosti täyteläiseltä jättäen sävellyksiin tarvittavan liikkumavaran. Jokainen soittaja improvisoi vapautuneesti ja antoi oman äänensä kuulua biiseissä. Jukkis Uotilan Rhodes soi lämpimästi selkäpiitä hivellen ja sai hurjatkin juoksutukset sopimaan kuvaan saumatta. Välillä huilunkin esiin kaivanut saksofonisti Petri Puolitaival onnistui vähintään yhtä mainiosti omissa osuuksissaan.
Irrotteluun yltyi myös Walkoverin tuottaneen Teppo Mäkysen rummuissa korvannut, mm. Dalindeosta tuttu Jaska Lukkarinen. Mies kannutti jämäkällä, paikoin jopa raskaanpuoleisella tatsilla, mutta yllätti nopeilla tunnelmanvaihdoksilla ja oivaltavalla solistien tukemisella. Erityisen maukkaaksi meno yltyi, kun Lukkarinen ja perkussioita soittamaan saapunut Mäkynen ottivat toisistaan mittaa pienen battlen merkeissä.
Maininnan ansaitsee myös luottobasisti Antti Lötjönen, joka on kuin lätkäjoukkueen valtavia minuutteja pelaava peruspakki. Suuriin otsikoihin ei ole asiaa, mutta jos äijä joskus puuttuu kentältä, kolisee omissa ja pahasti. Lötjösen hyvin artikuloitu soitto varmistaa jokaisen kappaleen selustan lähes korvaamattomalla tavalla.
Illan ykkösmies taisi kuitenkin olla Eskola itse. Trumpetistin ulosanti on vaivattoman oloista, mutta sooloihin heittäytyminen ja niiden intensiivisyys vavahduttaa. Kuulas tunnelmointi vaihtuu lähes huomaamatta rajuun soittimenrääkkäykseen, ja kaikki tuntuu yhtä perustellulta. Levyllä havaittavasta hienoisesta varmistelusta ei ollut tositilanteessa tietoakaan.
Jukka Eskolasta on lähes mahdoton kirjoittaa mainitsematta Five Corners Quintetia. Tämän vuosituhannen suurin suomijazz-ilmiö on lyönyt leimansa kaikkiin, jotka ovat sen riveissä soittaneet. Eskola on kuitenkin soolotöissään ottanut enemmän etäisyyttä FCQ:n dancehall-jazziin kuin esimerkiksi fonistitoveri Timo Lassy. Vaikka Eskolakin saa jengin joraamaan, on hän hakenut innoitusta omaan tyyliinsä muualta; 70-luvulta CTI-yhtiön soundista ja etenkin Freddie Hubbardin musiikista. Kotimaisen jazzin ehdottomassa kärjessähän mennään, enkä voi olla kuin tyytyväinen saadessani nauttia tyylikkäästä soitannasta vihdoin myös elävänä lavalla, jazzille luontaisimmassa ympäristössä.
Teksti: Ilkka Kärrylä
Kuvat: Essi Koskinen