24.08.2002
Vanha Kirjastonpuisto/Tampere
Tampere-Ilmiö on Tampereen kaupungin Nuorisofoorumin ja Merceedee’s-tuotannon yhdessä järjestämä bändikilpailu paikallisille aloitteville yhtyeille. Viisi alle parikymppisistä muusikonaluista koostuvaa pumppua, jotka selvittivät tiensä vuoden 2002 loppukilpailuun olivat; Powerglide, Exhausted, Ruudinkeksijät, Rustycharm ja Huuto.
Ensimmäisenä Vanhan Kirjastopuiston lavan kuitenkin valtasi viime vuoden voittaja Bloodpit. Viimekuisesta Yo-Talon keikasta poiketen jätkät olivat ottaneet riveihinsä toisen lyömäsoittajan, jonka eläimellinen preesens toikin yhtyeen grunge-metalliin lisää jykevyyttä ja kaivattuja lisäsävyjä. Hetkittäin meininki oli jopa kuin Max Cavaleran loppuaikojen Sepulturalla – oikein odotin että kohta kiehahtaa Roots, Bloody, Roots!. Verrattuna kilpaileviin bändeihin Bloodpitista paistoi keikkailun ja iän mukanaan tuoma varmuus, vaikka ne todelliset killeribiisit vielä odotuttavatkin tuloaan.
Tampere-Ilmiön-bändikisan aloitti voiton vienyt Powerglide. Ja vauhdikkaasti aloittikin, sillä ensimmäisen biisin alkukankeudesta toivuttuaan bändi vakuutti sekä tuomariston (johon mm. allekirjoittanut kuului) että vielä varsin harvalukuisen yleisön. Kovalla asenteella ja kursailemattomalla jyrärokilla on aina tilausta, oli sen hetkinen vallitseva musiikkitrendi mitä tahansa. Setin aikana Powerglidea vertailtiin mm. Peer Gyntiin ja Francineen, itselleni ensimmäisenä mieleen tuli Reverend Horton Heat, The Supersuckers ja The Coffinshakers, hetkittäin jopa Melrose ja Hellacopters! Lupaava bändi, mutta paljon on toki vielä töitä tehtävä.
Erittäin lyhyen roudaustauon jälkeen lavalle tallusti silmämääräisesti kisan nuorin osanottaja Exhausted. Alkuspiikkaus ”saa nähdä mitäköhän tästä tulee” kuvasti bändin vähäistä keikkakokemusta, mutta varsinaiseen toimintaan eli soittohommiin päästyään pojat näyttivät että peistä on ennenkin väännetty. Nirvana-henkistä biiseistä oli havaittavissa hyviä ideanpoikasia ja kertosäkeistäkin löytyi tarvittava annos koukkuja. Tuomaristo jakoikin bändille kunniamaininnan hieman epämääräiseksi jääneen ”biisevä”-luonnehdinnan kera.
Ilmiön professionaalisinta antia edusti Ruudinkeksijät. 8-henkisessä ryhmittymässä vaikutti kolmen laulajattaren lisäksi mm. fonisti, joten odotukset olivat luonnollisesti korkeammalla tasolla kuin peruspumppujen kohdalla. Varmasti useammalle kuin joka toiselle läsnäolijalle tuli bändistä mieleen Ultra Bra, eikä ainoastaan söpöjen naisvokalistien vuoksi. Ennakkosuosikin (?) paineita (?) kantanut orkka ei hyvistä funk-elementeistä huolimatta saanut itsestään kaikkea irti, sillä edellytykset todelliseen rytmitykitykseen olivat selkeästi olemassa. Lainamausteitakin oli huomattavissa, kuten tuomariston sihteeri Paavo Bäckman viimeisestä biisistä totesi - intro oli kuin suoraan Stevie Wonder Superstitionista. Lisäpisteitä kuitenkin ansiokkaalle rytmiryhmälle ja erittäin groovelle kitaristille.
Rustycharm luotti perinteikkäseen metalliin ja jos poikain kehitys jatkuu yhtä vahvana voi yhtyeen nimi tulla tulevaisuudessa tutummaksi isommankin kansanosan parissa. Sähäkkä yleisölle esiintyminen, tiukat kitaravallit ja yllättävänkin timmi yhteensoitto saivat Kirjastonpuistossa ansaitun hyvän vastaanoton. Soittopuolen ollessa hanskassa kannattaa tarmo suunnatta biisienteon tiimoille, sillä sieltä löytyy yhtyeen pahin puute. Oli genre mikä tahansa, persoonallisuus on valttia ja sitä Rustycharmilta vielä uupuu.
Huuto oli toinen selkeä ennakkosuosikki jota oltiin kaveriporukoiden kera tultu kannustamaan voittoon. Bändin hieman jännittynyt ote ei kuitenkaan purrut tarpeeksi lujasti tuomaristoon, vaikka potentiaalia pinnan alla taatusti olikin. Apulanta-vaikutteet olivat ilmeisiä, mutta tarttuvat kappaleet odottavat vielä kirjoittamistaan. Laulajan taidoista oltiin yleisössä kahta mieltä, mutta mieleenjäävä se ainakin oli. Lisää keikkaa ja hyvä tulee.
Summa summarum: Tampere-Ilmiö 2002 oli mielestäni erittäin hyvätasoinen kilpailu. Veret seisauttanutta ykköstä ei löytynyt, mutta kaikilla osa-aluille hyvin pärjännyt Powerglide ansaitsi voittonsa. Ilahduttavaa oli huomata että tämänhetkisistä nuorisobändeistä löytyy hyvin erityylisiä akteja, joissa kaikissa on selkeää talenttia. Nuorissa on voimaa. Viime vuoden kakkonen, uudeksi Tehosekoittimeksi tyrkyllä oleva Oikosulku näytti vielä taitojaan suomirokilla saaden taatusti suurimmat yleisömassat liikuttamaan ruhojaan. Hienon näköistä oli tsiigailla kitaristin spagaatissa ja niskantakana esittämiä kitarasooloja.
Jari Jokirinne, kuvat Ilkka Valpasvuo
