Club Mojo: Boomhauer

Toimituksen suosikkibändi Boomhauer valtasi Semifinaalin lauantai-illan myrskyn lailla. Loppuunmyydyn klubin oven taakse jäi vielä pitkä jono. Mojo -illat ovat muutenkin suosittuja, mutta Boomhauer oli vetänyt paikalle myös suuren joukon omia fanejaan. Yleisö tunsi biisit hämmästyttävän hyvin huolimatta siitä, että kyseessä on ryhmä, jonka levytetty tuotanto rajoittuu yhteen vinyyli- EP:hen. Bändin kotikaupungista Turusta oli myös tullut iso kannattajajoukko. Itselleni tämä oli neljäs keikka minkä BH:lta näin ja näistä ehdottomasti paras. Semifinalin tiiviissä ja hikisessä tunnelmassa on selvästi taikaa. Se saa bändin repimään itsestään extravaihteen esille.

Boomhauer veti kohtuullisen pitkän setin, reilut neljäkymmentä minuuttia. Tähän kolmeen varttiin mahtui kaikki yleisön suosikit kuten Pretty Please, Action Injection ja Lies About Women, joista viimeksimainittu päätti setin. Yleisö oli alusta asti täysillä mukana. Aktiivinen faniposse takasi kemian toimimisen yleisön ja illan tähden, Sakun, välillä. Yleisön ryhmätyöskennellyt ”Jiihaa!!!!”-huudahdukset siivittivät laulajan konekiväärimäistä vokalisointia. Tiukasta vedätyksestä huolimatta Sakun hymy ei hyytynyt koko keikan aikana, vaikka hän riehui milloin rumpalin vieressä ja milloin skopen päällä. Bändi oli tullut todellakin viihtymään ja viihdyttämään.

Välillä tunnelma yleisön joukossa kävi liiankin tuliseksi. Eräät katsojat eivät selvästikkään tajunneet, että ihmiset olivat saapuneet katsomaan Boomhaueria, ei heitä. Kuumat tunteetkin sai Saku käännettyä vitsiksi ja Fire -biisin juonnossa hän varoitteli liian tulisesta menosta. Suurin osa rockkansasta osasi kuitenkin pitää hauskaa. Setin viimeisen kappaleen aikana kävikin koko lattiallinen jalalla koreasti. Encoren suosikkibiisi Home Wine Bucket Blues sai vielä villittyä väsyneen yleisön lopullisiin bakkanaaleihin.

Vaikuttaa siltä, että hauskana kuriositeettinä pidetty Boomhauer alkaa olemaan Suomalaisen GarageRockin raskaansarjalainen. Semifinal kävi jo liian pieneksi. Hyvä rytmiryhmä, toimivat biisit ja Sakun loistava esiintyminen tekevät lavashowsta vastustamattoman. Vaikka Helsingin lauantai-ilta tarjosi monenlaista livetarjontaa, niin väitän silti, että stadin parhaat ja hikisimmät parteet löytyivät Urhokekkosenkadun pienemmästä klubista. Seuraavan kerran minulla on ilo nähdä ryhmä Jyväskylän Kickstartissa, jota Valpasvuon kanssa raportoimme. Odotukset ovat korkealla. Kääntyykö Sweatmasterin ja Boomhauerin kamppailu Turun actionkuninkuudesta sittenkin altavastaajan hyväksi.

Teemu Jokelainen