Delay Trees

Kun laajakangaspoppia soittava Delay Trees sai keikkansa soitettua Tampereen Doriksessa keväisen kylmänä torstai-iltana, ei yleisössä ainakaan ilmeiden perusteella olisi vastustettu pitempääkään settiä. Toisaalta Dorkan myöhäiset soittoajat viikolla myös varmasti verottavat potentiaalisia kiinnostuneita joukosta, sillä keikka päättyi tälläkin kertaa jossain yhden pintaan. Mikä on viikolla vaan oikeasti aika myöhään.

Rami Vierulan laulun johdolla kaartava, sähköistä kitaranäppäilyä rikkaasti hyödyntävä ja myös synaa annosteleva soitto pitää sisällään sen verran tarttuvaa melodiaa ja hienoa harmoniaa, että Delay Trees toivon mukaan kasvaa pikkuhiljaa isompienkin yleisöiden tietoisuuteen. Nelikon mainio Soft Construction EP oli tottakai valtaosilta illan biisilistan pohjana, mutta myös ihan uunituoretta Treesiä kuultiin. Eikä ainakaan sen perusteella ole kipinä katoamassa mihinkään.

Laajan kaaren ja hillityn junnaavuuden vastapainona yhtyeen soundissa on hienoa minimalismia ja pienuutta, joka tekee kokonaisuudesta herkän ja etenevyydestään huolimatta sillä tavalla hauraan, että siinä on kosolti kosketuspintaa. Tarantula/Holding On on ehkä se tarttuvin yksittäinen biisi, mutta samalla viivalla kyllä liikuttiin koko setin läpi. Mopo alkoi oikeastaan keulia lähinnä välispiikeissä. Hieno keikka, mahtavia biisejä ja komea soundi.

Teksti ja kuvat: Ilkka Valpasvuo