05.02.2009
Menevää suomenkielistä kitarapoprockia soittava Vihreä maa perustettiin Joensuussa vuonna 2006. Pohjalla oli neljällä viideosalla yhtyeestä yhteinen menneisyys ska-rockia soittaneen Monica´s Lipsin riveissä. Miksi pistitte kyseisen Desibelissäkin huomioidun bändin hautaamisen jälkeen pystyyn juuri tällaisen yhtyeen ja miten muotoutuminen tapahtui?
- Vihreä maa perustettiin koska tuli halu tehdä suomenkielistä musiikkia, ja Monica´s Lipsin ska-rock meininki ei enää muutenkaan tyydyttänyt ilmaisullisesti. Muotoutuminen oli hyvin helppoa, sillä tosiaankin neljä viidesosaa oli jo soitellut Monkkareissa (niinkuin fanijoukot meitä kutsuivat) ja se yksi viidesosa, Ilmari, oli tuttu hörhö Joensuusta jolla oli hieno frusciantemainen ote skebaan.
Millaisilla sanoilla haluaisitte kuvailla Vihreää maata? Mikä on keskiössä? Puhutaan voimapopista ja klassisen 60-lukuisen rockin sekoituksesta. Joka tapauksessa siinä on potkua, iloinen meininki ja valoisa tunnelma ja sen melodiohin on helppo tarttua mukaan…
- Keskiössä on hyvä biisi, sellainen joka toimii yhtä hyvin leirinuotiolla ja stadionilla. Ihan aluksi pääasiallisella biisintekijällä Tatulla oli haave, että Vihristen musa olisi sellaista, että se tyydyttäisi pienen valtakunnan pop-musiikin tarpeen.
Mistä Vihreä maa ammentaa sävelensä, sanansa ja tunnelmansa?
- Sävelet pöllitään Beatlesiltä, sanat puristetaan sydänverestä ja tunnelmat syntyy näiden kahden yhteisprosessista, sekä viiden erilaisen itseään etsivän pojan musiikillisesta rakkauden aktista.
Miksi juuri Vihreä maa?
- Pian bändin perustamisen jälkeen menimme erään hikisen treenisession jälkeen paikalliseen kuppilaan oluelle, tarkoituksenamme miettiä orkesterille nimeä. Seuraamme lyöttäytyi nopeasti paikan varttuneempi vakioasiakas, joka halusi puoliväkisin osallistua operaatioomme. Hänen suustaan lukuisten luokattoman heikkojen ehdotusten jälkeen purskahtikin, viinankatkuisten röyhtäysten lisäksi, myös bändimme nimi. Aluksi karsastimme hieman nimeä, mutta näin jälkeenpäin voisi kuitenkin ajatella, että nimi kuvastaa niin Suomea, kuin ihmisten mielissä alati
kummittelevaa toivoa kestävästä onnesta, siis utopiasta.
Yhtyeeltä on ilmestynyt muutama lyhytmittainen levykokonaisuus. Olette myös keikkailleet mm. Ilosaarirockissa. Missä tällä hetkellä mennään ja millaisia tavoitteita yhtyeen tulevaisuudelle on asetettu?
- Tällä hetkellä yhtyeemme on pienessä murroksessa, sillä olemme jakautuneet Tampereelle ja Joensuuhun. Biisien välitys ja kehitys netin välityksellä on kuitenkin huimaa, ja emme malta odottaa että pääsemme esittämään timanttimme kansalle. Emme pyri ajattelemaan menestystä sinäänsä, vaan biisiaihioidemme kristallisoitumista.
Koskas pitkäsoittolevyä sitten? Entä nähdäänkö yhtyettä paljon keikkalavoilla?
- Toivottavasti pitkäsoitto tulee joku päivä! Tällä hetkellä biisejä olisi jo vaikka kolmeen pitkäsoittoon, mutta materiaalia on mukavampi keräillä rauhassa ja kypsytellä. Ensimmäisestä pitkäsoitostamme tuleekin siis varsinainen greatest hits. Keikka tehdään aina kun sellainen järjestyy, seuraava taitaa olla Enossa, Pohjois-Karjalassa.
Miksi musiikin kuulijan kannattaa kiinnittää huomionsa juuri teidän yhtyeeseenne?
- Koska kuunnellessaan meitä kuulijan ei tarvitse pelätä että häntä huijataan tai hänen aikaansa pyritään tuhlaamaan. Pyrimme antamaan jotain, vähän niinkuin ruokaa. Pieni ja merkityksetön asia yhtyeemme loppujen lopuksi on, mutta kuka ei haluaisi asua maailmassa jossa pienimmätkin asiat, kuten mutterit, on tehty äärimmäisellä rakkaudella?
Teksti: Ilkka Valpasvuo, kuvat: Niina Myller