13.11.2008
Doris/Tampere
Tampereen seudulla vaikuttava, Weezerin jalanjäljillä rokkia/voimapoppia/tai jotain ihan muuta soittava We Are Waiting on iskenyt itselle alusta lähtien, ihan riippumatta siitä soittaako siinä bassoa yksikin Jokirinne… Etenkin trion laulaja-kitaristi Jaakon hyvä biisikynä ja rennon riehakas esiintyminen on nostanut peukkuja. Nyt Jaakko on mennyt lyömään päänsä (pahasti) yhteen lyömäsoitintaiteilija Jayn kanssa, tuloksena ”positiivista punkkia akustisesti päin persettä” soittava Jaakko & Jay. Tampereen Doriksen torstai-iltaan tämä nosteessa oleva kaksikko veti melkoisen määrän väkeä.
Virvelillä ja yhdellä pellillä varustettu ja riisikeppejä palasiksi takonut Jay jätti Dorkan lavalle puusälettä kiitettävän pinon, Jaakon kitaroinnin ja laulun pomppiessa Panadol Hotilla hoidetusta flunssasta huolimatta yhtä paljon mikin takana kuin tanssilattialla. Puhutaan siis hyvin rosoisesta, riehakkaasta ja meininkiin keskittyvästä, punk-otteella tahkottavasta rock-musiikista. Sinnepäin-henkisestä soitosta ja hyvin riisutusta instrumentaatiosta huolimatta kaksikko onnistui vakuuttamaan meininkinsä ohella myös biiseillään. Niissä on asenteen ohella riittävästi koukkua, jottei homma mene pelkästään show-kekkaloinniksi. Jayn rumpalointivauhti, Jaakon kitaroinnin monipuolisuus peruskomppauksen isosta roolista huolimatta ja sen päälle ja biisien tarttuvuus keräsivät yleisöstä ihastuneita huudahtuksia.
Toki yhtye oli kotikentällään ja kavereiden edessä, eikä biisimateriaali alusta loppuun mitään napakymppiä ainakaan vielä ole. Mutta esiintyjien karisma, rento sanailu ja riehakkaan yksinkertainen positiivinen punk pistää nostamaan peukut ylöspäin. Vastaavanlaista iloisuutta ja tarttuvaa remakkuutta soisi näkevänsä useammankin. Saas nähdä sitten missä määrin duo iskee levymuodossa…
Teksti ja kuvat: Ilkka Valpasvuo
