Sinkut – Joulukuu 2007
Agent Kooper: Caroline
Fast Freddie Productions
Ilmavan hapokas nimibiisi aloittaa turkulaisen Agent Kooperin tuoreen nelibiisisen sinkun mukavan reippaalla otteella. Laiskottelevan kantrahtava ja leppoisasti taputteleva juomalaulu From A Rooftop jatkaa hommaa mainiosti kapakkipianolla koristeltuna, Ask Me kuljee myös aika maaseutu-tunnelmissa hiukan reippaammalla potkulla mutta yhtä rennolla autereella. Tuntuu kuin Robin Pahlmanin johtama trio olisi viimeinkin löytänyt sen rauhan jota todelliseen ajattomaan musiikkiin vaaditaan. Vastaavaa rentoutta ja nyansseja vaan yhtä lailla seuraavalle pitkäsoitolle, niin hyvä tulee. Ehkä tuollainen kiireetön americana on juuri oikeanlainen patina trion rockitukselle.
Ilkka Valpasvuo
brightboy: Wheels Of Misfortune
HMC
Ihan liian harvoin saa käsiinsä vinyyliseiskoja
brightboyn kaltaiselta orkesterilta. Helsinkiläisten tumman tanssipotkuinen indierock on lisäksi tässäkin formaatissa yhtä iskevää. Nimibiisi on todella tarttuva eikä A-puolen kakkosraita
Sirens juurikaan jälkeen jää. Ainoastaan tällä vinyylillä soiva
Something´s Missing on selvästi ilmavampi ja rennommin groovaava sävellys. Tiukka tanssipoljento ja puristava tummuus on välillä heitetty syrjään, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä että biisi jäisi miksikään täytesilpaisuksi. Vaikka se ehkä ”iske” niin napakasti niskasta kuin potkivammat raidat, on tällainen huolettomampi ”päiväuni” hyvä todiste siitä ettei yhtye välttämättä ole vain sen yhden juttunsa vanki. Koukukkuudessa biisi toki häviää, kaipa se muuten olisi nostettu levylle asti.
Ilkka Valpasvuo
Downstairs: Peephole City
Fullsteam
Rouheaa rockin, punkin ja indien sekasotkua maustettuna hetkittäin hardcorehtavan haastavalla laululla ja vahvemmin tilu-uruilla, siinäpä helsinkiläisen nelikon
Downstairsin kaava ainakin jonkinlaisena tiivistettynä kuvauksena. Tammikuussa tulevaa pitkäsoittoa lämmittelevä kahden biisin vinyyli-single alkaa olla jo sen verran vahvaa näytettä yhtyeen riehakkaasta tarttuvuudesta, että pidempää lättyä alkaa odotella vesi kielellä. Sekä A-puolen nimibiisi että vain tällä lätyllä kuultava kakkosraita
Guilt Sex, Hot Corpses iskevät hyvin. Downstairsin live-esiintymistä on myös kehuttu paljon, eli taitaa olla kyseessä jälleen uusi kultakimpale Fullsteamin tallissa.
Ilkka Valpasvuo
Edward: Back Home
Millaista musiikkia
Edward soittaa? No, sellaista melodista poppirokkia mitä kuulee radiosta.
Back Homen kertosäe jäi jo parin kuuntelun jälkeen päähäni soimaan ihan huomaamatta. Meininki on melko tummasävyistä, mutta ei enempää kuin mikä on normi näinä
HIM-aikoina. Kakkosraita
First Move kuuluu siihen yleiseen mutta rasittavaan biisilajiin, missä on rullaava intro ja kertsi, mutta
aina säkeistöön ryhdyttäessä bändi vaihtaa keskitempoon, ja jurnuttaa jotain mitäänsanomatonta laulajan taustalle. En halua olla ylettömän kriittinen - kuten sanottua, biisit
jäävät päähän, mikä on ilmeisesti yhtyeen ylin tavoite, ja muutenkin ollaan selvästi harrastelijatason yläpuolella. Mutta todella vaikea tästä on mitään kovin
yksilöivää sanottavaa keksiä.
Mikko Heimola
Ismo Alanko Teholla: Päästänkö irti?
Fullsteam
Suomirockin shamaanin
Ismo Alangon yhteistyö lyömäsoitintaiteilija
Teho Majamäen kanssa on valloittanut kansan jo livemuodossa. Nyt melko yllättäen nuoremman sukupolven Fullsteamille siirtyneen Ismon tuoreinta yhteistyötä päästään kuulemaan myös levymuodossa. Päästänkö irti? on Ismo-sarjassa kohtuullinen biisi, ihan klassikko-statusta en sille silti pysty lupaamaan. Tehon lyömät taas ovat sellainen yksittäinen ”uusi” piirre keitoksessa, joka saa odottamaan Teholla-levystä hyvää. Ja kyllähän Alanko edelleen osaa komean melodian ja tunnelmallisen kertosäkeen tekemisen, eikä miehen äänenkäytön suhteen ole vieläkään erehtymisen vaaraa tai moitteen sijaa. Viime kesän Ilosaarirockissa nauhoitettu live-versio ei juurikaan eroa levytetystä, mitä nyt ehkä kasvaa levytettyä versiota komeammin. Kertonee vain siitä kuinka hyvin Alangon ja Majamäen yhteistyö livenä rullaa.
Ilkka Valpasvuo
Juggling Jugulars: When I See/Addicted
Kämäset levyt
Juggling Jugulars pistää taas uutta komian seiskatuumaisen verran. Nämä jo vuonna 2006
Dassumin Pentin äänittämät biisit olivat tulossa yhtyeen uudelle levylle hienon
Nothing´s Finished-lätyn työtä jatkamaan. Mutta sitten kävi ikävästi – yhtyeen basisti
Jantsa sai vaikean aivoverenvuodon ja sessiot jäivät luonnollisesti siihen. Nämä kaksi kappaletta jäivät kuitenkin käsiin ja nyt niistä on sorvattu hyvin munille potkiva sinkullinen kipakkaa punkkia.
Yhtyeen tumman tuuttauksen persoonallisin osa on edelleen
Arja, jonka tuima vokalisointi pukee oivallisesti syvissä vesissä raivokkaasti kroolaavaa soittoa. Uuden basistinsa
Jaanin kanssa yhtye on nyt tekemässä uutta tulemista ja näiden ääninäytteiden perusteella on lupa odottaa aika paljon. Jugut ovat edelleen olennainen osa suomi-punkin kärkikastia.
Ilkka Valpasvuo
Valkyrend Varieté: Tonttu
Kotimainen
Valkyrend Varieté vastaa tämän jouluksi julkaistavan sinkku-koosteen ainoasta joulusinglestä. Metallipohjalta lähtenyt, nykyään akustisvoittoisen folk-trubadurismin parissa pyörivä yhtye on tulkinnut jouluklassikon Tonttu sekä vahvistanut kokonaisuutta kahdella omalla samaa aihemaailmaa avaavalla kappaleella. Hevi-juuret kuuluvat eniten juuri Tontun mahtipontisessa toteutuksessa, etenkin jousisovituksien tukemana laulun jylhyys tuo vahvasti mieleen sitä joulun klassista tummaa juhlallisuutta. Omat kappaleet
Jouluun sydän virttynyt on selkeästi heleämpää ja maanläheisempää näppäilyä, jossa yhtyeen kaunis folk-maailma pääsee oikeuksiinsa. Hevi-joulusta en olisikaan juuri jaksanut perustaa. Myös päätösraita
Vapaus pistää selloineen hyvin, kuljetaan jossain laina-raidan jylhyyden ja kakkoskappaleen heleyden puolivälissä.
Ilkka Valpasvuo
Lukukertoja: 6417
