16.11.2007
On aurinkoinen kesäpäivä, Pelle Miljoona ajaa moottoripyörällään pitkin Haminan katuja, eikä aikaakaan kun artisti jo muistelee näissä lapsuuden maisemissaan menneitä aikoja. Parin mutkan ja muistelon kautta matka jatkuu työmaalle, jossa rakennetaan juuri valtavan kokoista puista sonnia Liina Långin johdolla. Kyseinen sonni tulee myöhemmin palvelemaan estradina mitä omituisimmalle keikalle, jossa Pelle itse kapuaa sonnin päähän laulamaan, muun orkesterin soittaessa nautaeläimen eteen rakennetulla lavalla. Ei liene epäilystäkään siitä, että Haminalaissyntyinen Petri Tiili on saapunut takaisin kotikaupunkiinsa, ainakin hetkeksi.
Vajaan tunnin mittaisen dokumentin luvataan valottavan etenkin sitä mystistä aikaa, ennen kuin Petri Tiilestä muodostui Pelle Miljoona – suomalaisen punkin värikkäin ilmiö, mies josta kasvoi myöhemmin suoranainen legenda. Vanhoja toki muistellaankin, mutta mitään kristallikirkasta kuvaa noista menneistä päivistä tarinoinnilla ei kyllä luoda. Arkistomateriaali kertoo enemmänkin entisaikojen Haminan elämästä ja dokumentin intiimimmät hetket vietetään suomalaisittain sopivasti saunareissulla, joka suuntautuu kauas Haminan valojen tuolle puolen.
Vanhat toverit ja soittajakaverit pääsevät luonnollisesti kukin vuorollaan ääneen, eikä Pelle itsekään jää millään tavoin hiljaiseksi taustahenkilöksi, mutta puhuvia päitä olisi saanut olla vielä reilusti enemmänkin. Erityisesti vanhojen keikkareissujen, sekä Hurriganesin tolkuttoman fanittamisen kertailu sai hymyn nousemaan välittömästi huulille, joten tuota osastoa olisi saanut olla reilusti lisääkin. Sen sijaan toistuvat soundcheckit, sekä kaiken maailman bäkkärihölmöilyt olisi voinut jättää suosista vähemmälle huomiolle.
DVD:n toisen puoliskon muodostaa tunnin ja vartin mittainen konsertti, joka on taltioitu keväällä 2007 Haminan Hovissa. Nuoruudenajan soittokavereiden kanssa vedetty setti huokuu pitelemätöntä iloa sekä palavaa intoa, joka ei voi olla tarttumatta kotikatsomoonkiin. Avauksena kuultava vaimea, mutta voimallinen Hullut Unelmat, iloisesti poukkoileva Mä vaan pogoon, Bob Dylan –laina Kuinka sä voit, sekä jo aikoja sitten klassikoksi muodostunut Juokse villi lapsi, irtoavat ryhmältä rennosti. Orkesteri nauttiikin selvästi soitosta joka solullaan. Nousujohteisesti kohti loppua kasvava keikka huipentuu kahteen suureen kappaleeseen, kun Moottoritie on kuuma nostaa ensin lämmöt kattoon ja Hyvää yötä maailma hiljentää lopulta soiton.
Ammattitaitoisesti ja tyylillä kasattu julkaisu ei prameile komeilla valikkoanimaatioilla, yksityiskohtaisilla biografioilla, tai tekstiboksi kommenttiraidoilla, mutta kuten aritistin musiikissakin, myös tällä julkaisulla ne tärkeimmät perusasiat ovat loistavalla mallilla. Äänet on tarjolla vain stereona, mutta ottaen huomioon livetilanteen rosoisuuden, tämä lienee ainoastaan etu. Kuvasuhde on kaikessa materiaalissa laajakulmainen 16:9 ja kuvanlaatu on, joitain dokumentin osia lukuunottamatta, vähintään riittävän terävää sekä kirkasta. Julkaisua voikin suositella kaikille Pelle-faneille, sekä kaikille niille, jotka pitävät Miljoonan musiikkia kunniassa.
Mika Roth
