The Friend – mukavaa rock-musiikkia tosissaan mutta ystävällisesti

The Friend in alkunuotit lyötiin vuonna 2005. Siihen lopputulokseen bändin kitaristi Mikko M. Koskinen päätyy pitkän ja monisäikeisen kuviovyyhdin selvittelyn jälkeen. Tarkan rajan vetäminen on kuitenkin osin teennäistä sillä kokoonpano täydentyi vasta myöhemmin ja toisaalta Mikon ja Anders Vuorimaan (laulu ja kitara) yhteinen musiikillinen taival on jatkunut jo pitempään, siitä asti kun herrat tutustuivat toisiinsa yhteisen kitaranopettajan välityksellä. Syntysanojen ja -tarinan ohella Mikko vastasi Desibelille niin uuteen ep:hen kuin bändin visuaaliseen ilmeeseenkin liittyviin kysymyksiin.

Mikon mukaan The Friendin alun ajoittaminen on kuitenkin tavallaan yksiselitteistä, sillä se syntyi tietoisesta ratkaisusta käynnistää uusi projekti.

- Teimme Andersin kanssa periaatepäätöksen aloittamisesta puhtaalta pöydältä. Rumpalimme Antti Siniranta löytyi mukaan Andersin työn kautta ja basisti Jaakko Kaján otti itse yhteyttä kuultuaan biisejämme MySpacessa. Se oli todella positiivinen yllätys, sillä olimme jo hetken aikaa tuskailleet basistin löytämisen kanssa.

Kun kyse on tietoisesti tietyllä hetkellä käynnistetystä bändistä, tuntuisi luontevalta ajatella, että myös musiikillinen ilme oli jo valmiiksi kehitetty hyvin pitkälle. Tätä luuloa Mikko ei kuitenkaan vahvista, vaan kertoo bändin musiikkityylin mukautuneen jatkuvan muutoksen myötä nelikon käsittelyssä.

- Olihan meillä Andersin kanssa tietysti alun perin tavoitteena tai ideana tietyn tyylinen musiikki, mutta lopulta se muuttui koko ajan, eikä siitä voi sanoa olevan kovinkaan paljon jäljellä. Se on mielestäni hyvä asia, sillä nyt musiikissamme on varmasti mukana koko bändin tuoma ilme. Se oli meille tärkeää senkin takia, että koko bändirakennelma syntyi vasta The Friendin myötä. Tärkeimpiä tavoitteitamme on kuitenkin olla ennen kaikkea hyvää musiikkia tekevä ja eteenpäin pyrkivä bändi, jossa kaverifiilis on keskeisellä sijalla.

Vaikka The Friend on toiminut täysipainoisella kokoonpanolla vasta vuoden 2006 lokakuusta, on bändillä ehtinyt olla jo verraten paljon toimintaa. Keikkoja kertyy tämän vuoden loppuun mennessä jo reilusti päälle kymmenen, mukana myös uuden, elokuussa 2007 ilmestyneen ep:n julkaisua juhlistava minikiertue. Mikko ei osaa itsekään sanoa kovin tarkasti mitään yksittäistä tekijää tähän verraten nopeaan kiinnostuksen heräämiseen.

- Yhtenä syynä on kuitenkin varmasti oma aktiivisuus. Meillä on siitä mahtava tilanne, että kaikki tykkäävät puuhata bändin parissa. Niinpä meillä on aina ollut joka keikalle itse tehdyt julisteet ja flyerit, minkä lisäksi olemme väkertäneet kaiken maailman nappia ja tarraa. Pieniä asioita tietysti kaikki, mutta tuovat varmasti innostuneen kuvan bändistä. Koko porukalla riittää tällaiseen energiaa ja sopivassa määrin myös osaamista. Esimerkiksi basistimme Jaakko opiskelee elokuvaamista sitä kautta olemme saamassa myös musiikkivideo-osaamista.

Toisaalta Mikko korostaa, että lähtö ei välttämättä ollut hänen tai Andersin kannalta mitenkään erityisen nopea, kun musiikkijuttuja kuitenkin oli sorvattu jo vuosien ajan. Lentävään lähtöön ei muutenkaan ollut mitään valmista suunnitelmaa, vaan kuviot ovat edelleen edenneet monilta osin omalla painollaan.

- Meillä oli ensimmäinen keikka viime helmikuussa Turun Klubilla Husky Rescuen lämppärinä. Jo keikalle pyytäminen ja siitä saatu palaute sytyttivät varmaan vähän sellaista kipinää kovaan tekemiseen ja toi meille kaikille kovan innostuksen.

Yksi erikoiselta tuntuva piirre on se, että aktiivisuudesta huolimatta bändin ensimmäinen koko joukon voimin äänitetty tuote on juuri tuo vasta ilmestynyt ep. Edellinen, vuonna 2005 nauhoitettu demo on alusta loppuun Andersin ja Mikon kädenjälkeä, mutta jo sen avulla on kuitenkin onnistuttu vakuuttamaan keikkajärjestäjiä uuden ja toistaiseksi melko nimettömän bändin potentiaalista ja kiinnostavuudesta.

Myös uuden ep:n keskeisimpänä tarkoituksena on luonnollisesti The Friendin promoaminen, mutta siinä on silti tavoiteltu myös tunnelmaa yhtenäisestä kokoelmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa etenkin biisien tietynlaista linjakkuutta. Kappaleiden pohjat nauhoitettiin tällä kertaa "oikeassa" studiossa, mutta kaikki muu taltioitiin Mikon Birdiemama´s nest -nimeä kantavassa kotistudiossa.

- Nyt ilmestyvän ep:n biisit ovat ainakin kaikki uusia, eikä niitä ole nauhoitettu aiemmin. Nauhoitimme itse asiassa viisi kappaletta, josta valitsimme lopulta mukaan kolme sopivinta. Kotistudion on meille paikkana todella tärkeä. Studio on samalla treenipaikkamme, ja sen tuoma oma rauha on meille todella tärkeää. Pystymme tekemään mitä haluamme ja koska haluamme.

- Niin ikään kokeiludemojen nauhoittelu on vaivatonta ja leppoisaa. Teemme myös kappaleet Andersin kanssa hyvin pitkälle soittelemalla kahdestaan ja kokeilemalla erilaisia juttuja. Tähän omat nauhoitusmahdollisuudet ovat korvaamaton apu. Olemmekin tähän asti tehneet kappaleet melko pitkälle ennen kuin niitä ruvetaan varsinaisesti soittamaan koko bändin kanssa. Tosin tuntuu siltä, että alamme soittamaan yhdessä koko ajan vain enemmän raakilemaisia kappaleita. Olipa biisin tie bändin käsittelyyn mikä tahansa, tuovat kaikki siihen kuitenkin oman ainutlaatuisen soittotatsinsa, mikä vaikuttaa lopputulokseen ratkaisevasti.

Ne, jotka ovat nähneet The Friendin livenä, ovat hyvinkin saattaneet kiinnittää huomiota myös bändin huomiota herättäviin visuaalisiin ratkaisuihin. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi poikkiraidalliset polvisukat, metrinkokoiset rannekellot tai pallokuvioiset salihousut. The Friend ei kuitenkaan ole bändi, jossa häntä heiluttaa koiraa.

- Nuo visuaaliset kuviot ovat yleensä hyvin ex tempore -tyyliin heränneitä ja toimivat livesoitossa korkeintaan hauskana lisänä. Onnistuneen kuuloinen keikka on luonnollisesti tärkein prioriteettimme Kaikki sellaiset vaatejutut ovat puhdasta kokeilunhalua, onhan keikoissa lopultakin kyse esiintymisestä. Vaikka meitä voikin pitää taustaltamme levylähtöisenä bändinä, pyrimme tuomaan livesoittoon kaiken kaikkiaan rosoisuutta ja kompaktiutta.

Ainakin bändi on pystynyt lyhyessä ajassa luomaan livesoittoon eloa ja raameja. Tulevaisuutta odotetaan mielenkiinnolla, mutta jalat maassa.

- Meillä on villejä tulevaisuuden suunnitelmia mutta ei niin villejä ettei niitä voisi tapahtua. Töitä paiskitaan kovasti ja uskoa juttuun löytyy. Tällä perusteella voimme todeta että tulevaisuus näyttää hyvältä ja tämän lisäksi olemme onnellisia myös tällä hetkellä.

Niinpä. Tärkeintä on kuitenkin musiikillinen hauskanpito ja sen tuoma vapaudentunne. Sitä The Friend myöskin haluaa ja osaa välittää musiikissaan, soittaessaan ”mukavaa rock musiikkia”, niin kuin herrat itse itsensä lokeroivat. Sillä bändi osaa kyllä näyttää, että tosissaan olemisen ei tarvitse tarkoittaa ryppyotsaisuutta.

Teksti: Ilmari Ivaska, kuvat: Miina Ruokonen