07.05.2007
Japanilainen D´espairs Ray on vielä suht tuntematon nimi eurooppalaisille ja amerikkalaisille musiikinkuluttajille, vaikka bändi on ehtinyt kiertämään jo mannerta jos toistakin. Yksi syy tuntemattomuuteen on varmasti se, että bändi julkaisi debyyttialbuminsa vasta vuoden 2006 loppupuolella. Tuota ennen D´espairs Raylta oli toki ilmestynyt pari ep:tä sekä yksitoista sinkkua, mutta harvemmin maailmaa on valloitettu sinkuilla – ainakaan japanista käsin.
Vuonna 1999 perustettu yhtye on syntymästään lähtien uskonut rouheaan kitararokkiin, jota on ryyditetty pienillä industrial- ja metalli-elementeillä. Esiintymiskielenä palvelee muureja nostattava japani, vaikka muutamassa kappaleessa kertosäkeitä sekä joitain säkeistöjä englanniksi lauletaankin. Englannin kielen lausunta on tosin niin ”värikästä”, että useissa kohdin menee hetki ennen kuin edes huomaa kielen vaihtuneen.
Liquidizen merkittävin anti on syysykuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2006 taltioitu Shibuya Boxxin keikka, joka päätti samalla bändin menestyksekkään Japanin kiertueen. Tai ei se kiertue oikeastaan vielä ihan tuohon päättynyt, sillä samana iltana nelikko esitti vielä toisen shown, joka oli tosin tarkoitettu ainoastaan ryhmän vannoituneimmille faneille. Tuon jälkimmäisen setin ennakkotunnelmia löytyy myös jonkin verran lyhyehköistä ekstroista, jotka ovat muuten melko vaatimattomia.
Encoreineen kaikkineen yhteensä tunnin ja kolmen vartin mittaiseksi venyvä esiintyminen on alusta lähtien korkeaoktaanista paahtoa. Nelihenkinen bändi antaa kaikkensa tehdäkseen keikasta ikimuistoisen, eikä yleisö jää tippaakaan esiintyjiä huonommaksi. Hyppivä yleisömeri ja väsymättömästi pitkin lavaa painava yhtye käyvätkin eräänlaista tahtojen taistelua, jossa kukaan ei halua luovuttaa ensin.
Bändin soitto ei pääse juurikaan kärsimään rankasta menosta ja etenkin rumpali sekä vokalisti ansaitsevat erikoismaininnan lauteilla suorittamistaan uroteoistaan. Joissain kappaleissa koneosasto nousee merkittävään asemaan, mutta valokeiloihin tämän puolen taustasoittajat eivät pääse. D´espairs Ray onkin selvästi neljän jäsenen rikkoutumaton yhtälö, mitä korostetaan loppuun saakka.
Liquidize ei ehkä julkaisuna häikäise, mutta se pystyy silti välittämään vaivatta kaiken oleellisen. Yhtyeen vankkumaton livekunto, sekä hetkittäin suorastaan erinomaiseksi nouseva kappalemateriaali osoittavat kiistatta, ettei bändin tarvitse tyytyä pelkkiin Nine Inch Nails vertauksiin. Vaikka D´espairs Ray hetkittäin esikuviltaan kuulostaakin, tekee se silti kaiken niin kovin, kovin japanilaisella tavalla. Eli siten, ettei sitä pysty länsimaisesta näkökulmasta koskaan täysin ymmärtämään.
Kuvasuhde on livemateriaalissa noin 1.66:1 ja ekstroissa 4:3. Ääniraidaksi voi valita ainoastaan stereon, eikä kiekolta löydy missään vaiheessa tekstityksiä.
Mika Roth
