Profuse - Elämä on!

Vantaa – Hyvinkää akselilta kotoisin oleva Profuse julkaisi taannoin uransa toisen demon. Kolmen biisin mittainen taidonnäyte vakuutti allekirjoittaneen siinä määriä, että kävin oitis utelemaan ryhmän aikeista. Kysymyksiini vastaili bändin vokalisti Mirka.

Käydäänpä aluksi läpi lyhyt historiankurssi. Profuse syntyi siis eräänlaisena projektina vuoden 2002 paikkeilla, mutta miten historia on johtanut bändin nykyiseen hetkeen ja keitä kaikkia tähän prosessiin on liittynyt?

- Laulajan vaihto tuli ajankohtaiseksi, kun edellisen laulajan tyyli ja ääni eivät enää sopineet musatyyliin, joka oli siirtymässä rockinpaan suuntaan. Pete (kitara), Marko (rummut) ja Pasi (basso) ovat siis olleet mukana alusta asti. Mä yritin etsiä itselleni hyvää musaa tekevää ja osaavaa bändiä, ja törmäsin kundien etsintäkuulutukseen netissä, vastasin ilmoitukseen, kävin koelaulussa ja pääsin mukaan.

- Marko ja Jouni (koskettimet) olivat tavanneet yhdellä studiolla yhteisen tutun kautta, ja kun kundit sattumalta näkivät toisensa kadulla, otti Marko yhteyttä yhteiseen kaveriin, pyysi Jounin numeroa ja kutsui hänet tsekkaamaan touhuamme. Jouni tsekkasi ja jäi...

Profuse julkaisi ensimmäisen demonsa jo reilu kolme vuotta sitten. Onko tuon demon purkittaneella yhtyeellä ja Profusella vuosimallia 2006 enää paljoakaan tekemistä keskenään?

- Ei käytännössä mitään yhteistä. Tässä bändissä on viisi jäsentä, jotka kaikki tekevät osansa biisien luomisessa, ja kaksi meistä ei ollut mukana kolme vuotta sitten. Pete edelleen tosin tuo idean biisistä treenikselle, ja se on pysynyt samana kautta bändin historian. Tosin yksi uusista biiseistä on Markon käsialaa, ja mä ainakin tässä vaan odottelen, koska Pasi ja Jouni tuovat omia biisejänsä muiden kuunneltaviksi.

Taannoisessa demoarvioissani kävin ylistämään Profusea kovasti, enkä löytänyt biiseistä mitään sen suurempia vikoja, mutta onko yhtye itse kenties yhtä tyytäväinen saavutukseensa?

- Ainahan omassa tekemisessä on parantamisen varaa ja uutta opittavaa löytyy biisejä tehdessä ja niitä kuunnellessa, ja niin pitää ollakin, mutta olemme me kaikki tyytyväisiä. Pilkunnussintakin on hyvä jossakin vaiheessa lopettaa, tai sitä saa iänkaiken harrastaa yssikseen hämyisellä treeniksellä.

Bändien orjallinen genrelokeroihin ruhjominen on aina vähän kyseenalaista puuhaa, mutta jos Profuse olisi tungettava johonkin musiikilliseen lokeroon, niin mikähän se mahtaisi olla - vai onko moista looshia vielä keksittykään?

- Sitä keksijää odotellessa, heh! Ei , vakavasti puhuen meillä ei itsellämmekään ole hajuakaan, mihin meidät voisi lokeroida, ja sehän on vaan pelkästään hyvä juttu ! Faith No More-vertauksia on nyt yhtäkkiä ilmaantunut, ja piti ihan kuunnella huolellisemmin kyseistä bändiä, että mitä meillä mitä heillä. Rokkimetallista ollaan itse puhuttu, teflonmetallia...?!

Uuden ep:nne nimi on hieman osoittelevasti "Don´t Be Blind". Kukas tässä siis on nyt ollut sokea ja mitä silmälläpitäen?

- Ihminen on sokea itselleen, ja se on surullista. Me ollaan jokainen niin täydellisen epätäydellisiä ja makeita just niin. Paskamaista, että kulutamme elämän miettimällä, mitä toiset meistä ja teoistamme/elämästämme ajattelevat. Ei kohdata itseämme peilistä, vaan mieluummin etsitään aina syytä toisista, pönkitetään omaa egoa toisten kustannuksella. Sen tajuaminen on vaikeata, oman surkeutensa kohtaaminen myös, itsensä OIKEASTI rakastamisesta puhumattakaan..Ja, kun kaikki vielä pitää tehdä itse, uskoa itseensä...Jep, mä saisin tästä vaikka kirjan aikaiseksi...ehkä joku päivä ! Koko kulttuurimme on vielä niin nuori ja pelokas, mutta olisi jo pikkuhiljaa aika ottaa omista munista kiinni, kohdata pienuutensa ja tsempata vähän siis paljon , siten kasvaa oikeasti "vahvaksi", eikä aina kiukutella ja pyydellä anteeksi ja todistella....! Elämä on.

Ep:n kolme kappaletta eroavat toisistaan melkoisesti, vaikka tummahko soundimaailma onkin kautta linjan mielestäni sopivan yhdenmukainen. Mikä siivuista edustaa ryhmän ominta itseä ja miten koette itse ep:n kokonaisuutena?

- Me teemme biisejä, emme mieti tyylejä saati yhdenmukaisuutta. Hyvä on tavallaan, että yhtenevä linja kuuluu, mutta ei sitä tosiaan tietoisesti haeta. Kaikki kolme biisiä ovat meitä, ja siksi ei yhtä biisiä voi valita. Bändi on myös kokonaisuutena kuitenkin vielä aika nuori ja nämä jutut elävät erityisen paljon vielä.

Jäikö sessioista kenties "ylimääräisiä siivuja" ylitse?

- Onhan noita ja uusia tulee... Jos joku tuntuu paskalta, se päätyy kyllä roskakoriin hyvinkin pikaisesti, vaikka mahdollisuuden saisikin ensin. Kyllä sitä yleensä tietää jo ihan biisin alkuaikoina, että tästä tulee hyvä, ja sitä on sitten rentouttavaa ja kivaa tehdäkin.

Äänimaisema on joka raidalla melko mittava ja mieleen nouseekin kysymys, että miten nämä rallit mahtavat kääntyä livetilanteessa...

- Koemme itsemme enemmän livebändiksi, ja biisit toimivat (kovimpien kriitikkojemmekin mielestä) hyvin lavalla. Fiiliskin on tietysti ihan eri, eikä studiotilanne tuo fiiliksiä ihan samalla tavalla esiin, ainakaan mulla, heh! Lavalla ollaan kaikki yhdessä ja eletään musaamme kimpassa.

- Demosta tehtiin tarkoituksella mahdollisimman livemäinen. Laulun olen tuplannut ekassa biisissä, ja kitara on tuplattu kaikissa, mutta muuten se on siinä. Biisit myös laitettiin purkkiin mentaliteetilla "kerralla sisään" ja tulos on kaikkien kuuluvilla.

Don´t Be Blind on äänitetty jo viime kesänä, onko seuraava studioreissu kenties jo kiikarissa?

- Levydiiliä tietenkin metsästetään... Katsotaan, kiinnostaako ketään tämäntyylinen homma. Toista painosta olemme ottamassa tästä demosta ensin, ja katsellaan ensin rauhassa, mikä on vastaanotto näiden biisien osalta. Kuten sanottu biisejä oli muita jo varastossa, ja uusia syntyy, joten kahtellaan...

Entä keikat? Profuse ei nähtävästi ole ollut vielä kovinkaan aktiivinen live-esiintyjä?

- Kovinkaan montaa keikka emme ole vielä heittäneet, mutta mielellämme niitä heittäisimme paljon enemmän! Jounin liittymisen myötä biisien tekeminen on ollut ykkösijalla. Eikä paskaa saati puolivalmista viitsi lähteä lavalle heittämään..! Ja, aikuisia immeisiä kun olemme, tarvitsisimme jonkun hoitamaan keikkapuolta aktiivisesti.

Keikoista puhuttaessa: kuinka mittavaa settilistaa pyöritätte ja mahtuuko mukaan mahdollisesti lainabiisejäkin?

- Coveria ollaan "epätoivoisesti" mietitty, mutta sopivaa ei vielä ole löytynyt... mutta, kun se löytyy, on tarkoitus tehdä se juuri oman näköiseksi, eikä soittaa kopiota alkuperäisestä. Ehdotuksia otetaan taasen vastaan. Omia biisejä on tällä hetkellä noin tunnín setin verran, eli ihan tyhjillä ei enää olla...

Miltä näyttää Profusen tulevaisuus? Lähteekö revohkan musiikillinen tyyli mahdollisesti muokkaantumaan nykyisesti radikaalistikin, vai onko nyt saavutettu sellaiset asemat joista ei vähään aikaan sitten lähdetäkään mihinkään?

- Musa elää meidän ja kehittymisemme ja kasvavan rohkeutemme mukana, joten on todella vaikeata vastata tähän kysymykseen, mutta lienee jokin peruslinja kuitenkin jo olemassa...

Mikä olisi paras joululahja bändille, vai oletteko kenties olleet liian tuhmia viimeisen vuoden aikana?

Mikä on tuhma...?! No se levydiilihän se yllättäen olisi, mutta kaikki ajallaan. Niitä keikkoja tekisi kyllä niin hemmetin mieluusti.

Teksti: Mika Roth
Kuvat: Profuse