13.10.2006
Yhdysvalloissa, ja vähän muuallakin maailmassa, suosiota niittänyt stand-up koomikko Brian Posehn julistaa jo puhelevynsä otsikossa, mistä suunnasta tällä kiekolla tuulee. Ikuiseksi nörtiksi ja suureksi metallimusiikin ystäväksi tunnustautuva Posehn lähestyy komedian vaikeaa tannerta lähinnä vesirajan ja vessan seutuvilta, eikä juuri mikään tunnu olevan liian pyhää tälle rääväsuulle.
Comedians Of Comedy kiertueelta nauhoitettu show lähtee heti startista rivakalla otteella liikkeelle, eikä Posehn päästä tilannetta missään vaiheessa herpaantumaan. Nörttiyden ja rasvaisen äijäilyn häilyvillä rajoilla liikkuvat tarinat onnistuvat palloilemaan hämmästyttävän luontevasti niin W.A.S.P.:in kuin Star Warsinkin maailmoissa, sekä miltei missä tahansa näiden kahden universumin väliin jäävässä valtavassa tilassa. Kaikessa tarinoinnissa on jatkuvasti mukana tietty nörttimäinen kulma, minkä ansiosta Posehn kuulostaa omalta härskiltä itseltään kaikkein uskomattomimmissakin repäisyissä. Pariin otteeseen jutut tosin menevät jo niin hirvittävällä tavalla överiksi, että myötähäpeä on enemmän kuin lähellä, mutta näissä matalimmissakin aidan ylityksissä arvon moottoriturpa saa kuin saakin väännettyä itselleen vähintäänkin puolittaisen voiton.
Juttua kuullaan siis tutuista luottoaiheista, eli naisista, seksistä ja erityyppisistä eritteistä. Näiden pakollisten kuvioiden lisäksi osansa saavat myös mm. elokuvat. Erityisesti George Lucasin uudet Star Wars elokuvat, sekä ”uudet ja parannellut” versiot vanhoista SW-filmeistä saavat todellista höykytystä. Näissä kohdin nörttiraivo pureekin kaikkein terävimmin aiheen ytimeen. Myös uskonto, vanhat koulu-kaverit sekä –muistelot ja parisuhteet käydään lävitse, mutta parhaimmillaan artisti tuntuu olevan perusasioidensa ja puhtaan nörttiyden äärellä.
Kaiken pölinän höysteeksi levyn loppupuolelta löytyy myös pari metallipitoista musiikkiraitaa. Yksinkertaisesti Posehniksi nimetty bändi, jonka riveistä löytyvät Posehnin itsensä lisäksi Scott Ian (Anthrax), Joey Vera (Armored Saint) ja John Tempesta (White Zombie, The Cult) , soittaa Metal By Numbers nimisen tapporaidan. Titannicaksi tituleerattu toinen bändi, joka vaikuttaa kovasti samalta ryhmältä kuin ensimmäinenkin, tarjoaa puolestaan kipaleen Try Again, Again. Biisi on uusilla lyriikoilla ryyditetty Metallican Enter Sandman ja omalla hauskan typerällä tavallaan kyseessä on ihan toimiva vetäisy. Etenkin kappaleen outoa nimeä valoittava tarina on äärimmäisen hauskaa kuunneltavaa.
Brian Posehnin stand up komiikka vaatii täydellä voimalla toimiakseen luonnollisesti riittävää englannin taitoa, sekä mielellään tietyn asteista nörttiyden ymmärtämistä. Parhaimmillaan tämän tyyppinen huumori olisi tietysti kuvan kera nautittuna, mutta toki Posehnia levyltäkin kuuntelee – vieläpä mieluusti useaan otteeseen. Vihainen ja ärtynyt nörtti kun on aina vähintäänkin vakuuttava tapaus.
Mika Roth
