Pääsivu

Esittely

Levyarviot

DVD-arviot

Pienet

Livearviot

Valokeilassa

Klassikko

Vapaa vyöhyke

Ajankohtaista

Ajatuskupla

Toimitus

Keskustelu

Artistihaku

Sivustolla on parhaillaan, 64 vierasta ja 0 jäsentä Online. Et ole kirjautunut! Kirjautuminen Rekisteröityminen

Circusfolk - fuusiopoppia mansikkamaalta yötaivaalle 09.10.2006

Vantaalainen Circusfolk on muutaman vuoden sisään pistänyt lehdellemme kaksi näytettä musiikistaan, josta on käytetty mm. termiä fuusio-pop. Yhtyeen edustajat Arnold Pinely (AP) (laulu, kitarat, sävelet) sekä Peter Pumpkinhead (PP) (bassokitara, sanat) vastailivat Desibelin tiukkoihin kysymyksiin. Ihan ensiksi, mitä itse olette mieltä termin fuusiopop osuvuudesta ja mistä musiikkinne sitten oikein koostuu? Onko allekirjoittaneen "polveilevan progressiivisen rockin, taidejazzin ja haaveilevan popin kolmikanta" osuva määritelmä? AP: - Kyllä kai fuusio popin on parasta osua kohdalleen kuvailevana terminä, itsehän se ollaan itsellemme lanseerattu. Kolmikanta on aika kivasti sanottu, kiitos. Taidejazz vaan menee ehkä ohi, koska harvassa ovat kouluttamattomat jazzarit. Meiltä siis 2/3 sun muita papereita ei löydy. Ellei toi taide-sana viittaa osaamattomuuteen. Musiikkimme koostuu kaikesta mitä olemme ikinä kuulleet. Ja vahingoista. PP: - Herra toimittaja Allekirjoittanut on nyt muovaillut meistä melko osuvan tasasivusen kolmion. Meidän musiikki koostuu aikalailla kaikesta mansikkamaan ja yötaivaan välille sijottuvasta materiasta, mutta se lopputulos on kyllä pitkälti tommonen kolmikärkinen atrain. Tässä vaiheessa siis erityiskiitos innovatiivisesta popjournalimista. Mennään juurille. Miten kaikki itse asiassa alkoi? PP: - Mulla – ja monella muulla – meni ensin hermo, ja sitten sormi suuhun parisen vuotta sitten, kun tylsiä ja mitäänsanomattomia pumppuja putkahteli ku sillejä sateella. Ajattelin, että pannaan parin vanhan ja nuoren pelimannin kanssa rojekti pystyyn ja katotaan, pystyttäiskö ite yhtään parempaan. AP: - Minulle soitettiin, ja sanoin liittyväni ilomielin mukaan nimettömään orkesteriin. Millaisia tavoitteita bändillenne on asetettu? PP: - Täytyy ennen kaikkea tehdä musiikkia, joka maistuu sekä orkesterin pojille että vähintään muutamalle ihmiskouralliselle. Jos se vaan kuluttajille ja muulle yleisölle sopii, nin mennään vaikka Grammy-juhliin tai Uudelle Wembleylle. Miljoonavelkoja on kuitenkin ollu tarkotus välttää. Muun muassa mielenterveydestä voidaan sitten karsia. Se on muutenkin yliarvostettu hyödyke. AP: - Niin kauan, kun treenikseltä poistuu joukko rentoutuneita ja hymyileviä skundeja takaisiin maailmaan, homma jatkuu. Siinä sivussa jos äänet "sattuvat" herättämään muissakin hyvää mieltä, keikkaa ja äänitteitä olisi kiva tehdä. Onpahan jonkun lapsille ainakin kerrottavaa. Jos sun lysti on... Miksi nimi Circusfolk? Yhtyeenne ei tuota sirkusmusiikkia saatikka folkia... PP: - Ensinnäkin, sirkuxissa soitetaan nykyään kaikennäkösiä ralleja ja kupletteja. Kuka tahansa voi tehdä sirkusmusiikkia. Circusfolk taas tarkottaa monta asiaa; tavanomaisesta poikkeavaa folk-musiikkia, eriskummallisia karnevaali-ihmisiä, ja kaiken lisäksi kehäaukiolle kokoontunutta väenpaljouspalloa, jolla on asiaa. Sitäpaitsi, muita nimiehdotuxia, Ultravoxia ja The Beatlesiä, oli jo joku käyttäny. AP: - Austin Powers pelkää sirkusväkeä. Siksi. Jodlausta? Miksi? AP: - Loistokas Thijs van Leer Focus -prorgesterista teki niin taannoin, ja tätä vuoristoperinnettä hänen kunniakseen yritin viritellä 2000-luvun hengessä. Kuulkaa Hocus Pocus-kipale, niin tiedätte mitä on oikea jodlaus. PP: - Nyt kaikki pellet kuulolla; jodlaus on oikeesti siististi khuul. Et voi väittää, etteikö muka sopis siihen Dead Watersin kohtaan ku viikset huulen päälle ja nenän alle. Oletteko enemmän energisen avaruusmatkailun kuin ikikauniin melankolian puolestapuhujia? AP: - Ollaan. Siis onpa hienoa, meitä on kuunneltu! Rajojen rikkominen ja emansipaatio radiohötöstä on meille ideologinen backbone, ja samaan kipaleeseen mahtuu toki alkuräjähdys ja hetki heinäpellon laidassa ihanan tytön kanssa. Helposti. PP: - Olemme. Molemmat on aliarvostettuja ajanviettotapoja. Tasapeli, avaruusmatkailu voittaa korkeintaan rankkareilla. Syntyykö musiikkinne enemmän jamittelun kautta vai jonkun ”makuuhuonesävellysten” pohjalta? AP: - Useimmiten ujo poika tuo sävelrytmirävellykset kotoa Kämpille, jossa miehet jammaa niistä yhdessä biisin. Sitkeä jamittelu ja sen seurauksena syntyneet "lucky shotit" syntyvät usein jäädäkseen ja tuovat dynamiikkaa ja jäädyttävät hetken oivallukset kappaleen rakenteeseen pysyvästi. Sanoja suuhuni syöttää basisti. PP: - Me saadaan kaikki ideoita kaikissa huoneissa sekä ulkoilmassa, toiset enemmän, toiset vähemmän. Sitten me jamitellaan niistä valmiita tai keskentekosia hilloja. Millaisia esikuvia tunnustatte? PP: - Meillä on esikuvina ainakin 154 musiikinvalmistajaa ja muuta artiisia. Sitä aina hartaasti toivoo, että pystyis kaapimaan niiltä maestroilta ja maagikoilta kaikkia mahtavia influenssoja, kuitenkaan menettämättä omaperäsyyttään tai pöllimättä mitään niille hanuille tärkeetä. Tällä hetkellä mulle tuottaa melkosta mielihyvää kuunnella XTC:n tupla-albumeita, lukea Alexander Popen runoja tai kattella korneja kasarimusavideoita. AP: - Litmanen ja Habermas elämässä, musiikissa kielitaiturit Vai, Morse, Petrucci, Marzi Nyman ja Raul Midon, tapetoinnissa Liekki, MEW, Sigur Ros ja Aatu Kettunen, laulussa Jonna Tervomaa, Bon Jovi, Stellan Marja, Egotripin Mikki ja Bono. Natalie Portman. Millaisia meriittejä Circusfolk on saavuttanut ja mitä olette niistä oppineet? AP: - Hyvän olon ja reissujen lisäksi "faneja", ja sellaisiakin jotka eivät ole meidän kavereita. Ainakaan siis alunperin. Muutamia levyjäkin on myyty tuntemattomille. Sit Ylex-demoskaba, siitä opimme että lyhyt biisi pääsee radioon, pitkä ei. Ennakkoluuloton Radio Helsinki on onneksi todistanut että pitkiä ei aina sorreta. PP: - Me ollaan tehty pari nastaa demoeepeetä, jotka on toisaalta tuottanu paljon riemun hetkiä ja toisaalta valassu kivasti, missä voitas vielä parantaa tapojamme. Hieno muodollinen tunnustus oli, kun voitettiin viime kesänä semmonen demolevykisa jossain Ylex:ssä. Voitto on aina voitto. Millaisia asioita on luvassa loppuvuodesta ja keväällä? PP: - Nyt lokakuussa on edessä tiukka Helsingin sisänen rundi. Managerin mukaan saadaan käydä vapaa-ajalla himassa nukkumassa ja syömässä. Sen jälkeen, ennen paria isoa kevättalven keikkaa, pitäis alkaa päästellä kaikkia pikkuolioita ulos pikkupäistämme, ja tehdä niistä lauluja. Tällä hetkellä ei oo edes kiirettä laittaa niitä purkkiin, kunhan vaan saadaan uusia kivoja hymnejä aikaseksi. Tällä hetkellä ollaan luomisvimmasyklissämme semmosessa produktiivisessa ovulaatiovaiheessa. AP: - Usein loppuvuodesta sataa lunta ja sit on kanssa pimeempää sitä ennen. Keväällä pääsee taas soutamaan. Uskon, että sama fiilistely jatkuu, toivon niin kovin. Myyntikoneistomme mukaan luvassa on lukuisia keikkoja, joista pari on jo varmistunut ja lisää on neuvottelujen alla. Helsingissä keikkaillaan ahkerasti ja myös ainakin Turku-Tampere-Lahti-Hämeenlinna-Jyväskylä – akselia olisi tarkoitus valloittaa. Myös levy on ollut suunnitelmissa , joten kaikki levymogulit ja tuottajat pitäkää silmänne ja korvanne auki, Sirkusväki tulee kaupunkiin! Kiitos haastattelusta. Kysymykset: Ilkka Valpasvuo, kuvat: Hanna Strömberg Lukukertoja: 1714

Tsekkaa myös nämä

Pienet: Pienet - Toukokuu 2005

Pienet: Pienet II - Kesäkuu 2006

Valokeila: Circusfolk - fuusiopoppia mansikkamaalta yötaivaalle

Live: Ämyrock 2007

Levyarvio: Circusfolk: Making Faces

Live: Kurki, Circusfolk

Valokeilassa myös

Altsurock-nelikko Euforian matka jatkuu…

Freegear – kun hardrock kohtaa blues-grooven

Liian lahjakas On Volcano soittaa valoisaa indiepoppia pimeästä huoneesta

Cardinals Folly vääntää vihtahousun bluesia

Cry Bar – hilpeyttä ja hyvää meininkiä

Lahjomaton, kohtalokas ja arvaamaton Underground Groovement

Balletissa ei tuijoteta vain omaa soitinta

Matti Johannes Koivu ja Irwinin toinen puoli

Depressure luottaa itseensä

Captain Cougar – musiikkia kappaleiden ehdoilla

Beautiful Betrayal - valmiimpi, luottavaisempi, rennompi

Jumalan ruoska hajosi – mitä sitten?

Liplock - Rock-säröä funk-mausteilla?

Tsuhna Carnival – puoskareista polvi paranee

The Country Dark on Savosta, vastuu on siis kuuntelijalla

Blue Frequency naittaa riffirunttausta sulavasti hellään hivelyyn