14.08.2006
Peter Tosh oli alunperin Bob Marleyn ja Bunny Wailerin bändikaveri The Wailers -triossa. Kaikki kolme osallistuivat laulujen kirjoittamiseen ja esittämiseen, mutta Tosh koki jäävänsä yhtyeessä ennen kaikkea Bob Marleyn varjoon. Taitava muusikko ja näppärä kitaristi halusi saavuttaa enemmän kuin rivijäsenenä oli mahdollista. Ratkaisuna oli siirtyminen soolouralle juuri ennen The Wailersin suurta kansainvälistä läpimurtoa. Yhtyeen jamaikalaisilla varhaislevyillä sekä kahdella Island-julkaisuilla kuultiin toki Toshinkin materiaalia, mutta todellinen näyttö miehen kyvyistä nähtiin vasta herran lähdettyä omille teilleen. Vuonna 1976 julkaistu Toshin ensimmäinen soolo-LP Legalize It on väkevä näyttö militanteimman wailerin kyvyistä ennen kaikkea laulunkirjoittajana.
Peter Tosh tunnetaan ennen kaikkea uhmakkaana rastana ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin kantaa ottavana taistelijana. Jamaikalainen yhteiskunta on aina ollut raaka, ja sorron kohteena ovat etenkin olleet rastafarismin kannattajat. Spliffiä polttava takkutukka saatettiin – ja saatetaan edelleenkin – pahoinpidellä poliisin toimesta. Yrtin laillistamisen puolesta puhui moni rastamuusikko, Tosh muiden muassa. Viesti ei voisi olla selkeämpi - levynsä kannessa kannabisviljelmän keskellä poseeraava Tosh avaa pelin nimikappaleella, ganja-anthem Legalize Itillä. Rastakontekstista varsin suurta yhteiskunnallista epäkohtaa käsittelevässä kappaleessa Tosh laukoo mielipiteitään yrtin terveeksi tekevästä vaikutuksesta raskaan roots-rytmin päälle sivaltaen ylempiäkin yhteiskuntaluokkia. Kannabista polttavat kaikki, kannabis on terveellistä, kannabista ei siis voi olla laillistamatta ja Tosh kyllä lupautuu ajamaan asiaa: Legalize it, don’t criticize it, Legalize it and I will advertise it. Yrtin laittomuus tuskin vähensi Toshin ja kumppanien ganjan ylistystä, mutta Tosh vetää kappaleellaan pidemmän korren verrattuna moneen muuhun samaa asiaa kommentoivaan. Yhteiskunnallinen sanoma on verhottu lämpimään ja piikittelevään huumoriin. Vaikka ajat ovat rastamiehelle vaikeat eikä luvassa ole kuin itkua ja hammastenkiristystä, elämää voi silti syleillä, vaikkakin hienoinen pilke silmäkulmassa.
Levyn koko pointti ei sentään ole jamaikalaisflooran ylistäminen. Legalize It -albumi on elämänmakuinen kokoelma lauluja, joissa lauletaan sorrosta, sydänsuruista sekä rastamiehen elämästä ja uskosta. Asia on painavaa alusta loppuun. Kappale Whacha Gonna Do kertoo tarinaa perheestä, jonka elämä menee alamäkeen poliisin pidättäessä pilveä pössytelleen perheenpään. Astetta vakavammalla linjalla ”shitstemiä” vastaan ollaan kappaleissa Burial ja No Sympathy. Rastan sielunelämää puolestaan valoittaa soundillinen kivenjärkäle, paatoksellinen Igziabeher (Let Jah Be Praised). Jah’ta kumartava tulikivenkatkuinen kappale tarjoilee tulta ja tappuraa niin musiikillisesti ja lyyrisesti kuin jyrisevien ääniefektien avittamana. Hienon pianoriffin ja painavan biitin sekaan Tosh vaatii oikeutta väärinkohdelluille ja rangaistusta toisia vastaan rikkoneille. Niskakarvat nousevat pystyyn viattomallakin kaukaasialaisella – Peter, olemme puolellasi, emme sinua vastaan!
Rastan elämä ei sentään ole pelkkää pilven polttelua ja taistelua Babylonin sortajia vastaan. Taistelua käydään myös kotirintamalla; Legalize It sisältääkin myös tukun rakkauslauluiksi tulkittavia esityksiä. Rakkaus tosin tuntuu olevan Toshille perin pessimistinen käsite. Bob Marleyn kanssa kirjoitettu Why Must I Cry kertoo suhteellisen suoraan sydänsuruista (tai vaikka sosiaalisesta taistelusta, kuulijan korvan mukaan). Musiikillisesti paria edellistä laulua leikkisämpi Ketchy Shuby taasen ylistää lyhyempiaikaisia lihallisia iloitteluita. Bunny Wailerin –kollaboraatio Till Your Well Runs Dry sen sijaan sanoo jättäjälle asian kiertelemättä: What you gonna do, woman, when you’re feeling blue. Lähteneelle naiselle laulettu katkerahko tilitys kuuluu upeine kitarointeineen eittämättä albumin hienoimpiin hetkiin. Levyn päättää oivasti katinkullan kimalluksesta ja itsensä ylentäneestä naisesta kertova Brand New Second Hand.
Toteutuksellisesti albumi on mainio. Niin Kingstonin Treasure Isle -studiolla kuin Oklahoman Tulsassa ja Floridan Miamissa nauhoitettu levy kuulostaa soundillisesti tanakalta. Toshin myöhempää materiaalia vaivanneesta jähmeästä crossovermaisuudesta ei debyytillä ole onneksi vielä juurikaan enteitä, vaan levy kuulostaa sopivan juurevalta ja raikkaalta. Jamaikan musiikkipiireistä tutut nimet hoitavat tonttinsa niin mallikkaasti kuin taitavat. Bassonvarressa kuullaan Aston ”Family Man” Barretia ja Robbie Shakespearea, rumpupatteriston takana Carlton Barretia ja Santa Davisia. Taustalaulajina levyllä toimivat muun muassa uudesta Wailersista tutun I-Threes -taustalaulajakolmikon Rita Marley ja Judy Mowatt.
Musiikillisesti levy on tasapainoinen ja konsistentti kokonaisuus vaikka osa kappaleista on sävelletty vuosia levyn julkaisua ennen. Täytekappaleita ei ole ja jokainen laulu puolustaa paikkaansa kokonaisuudessa. Hyvän albumin tunnistaa usein siitä, että eri aikoina ja eri mielentiloissa siitä löytää eri tunnelmiin sopivia hetkiä. Legalize It tarjoilee sekä taistelulauluja arkipäivän sotureille, lohduttavia lauluja rakkaudessa pettyneille että huumoria aurinkoisempiin päiviin.
Debyyttinsä jälkeen Peter Tosh tehtaili vielä useita levyjä ennen ennenaikaista kuolemaansa. Varhaisen Wailers-tuotannon ja ensilevyn tason ylittävää materiaalia tämä tulisieluinen rasta ei kuitenkaan enää kyennyt tuottamaan.
Teksti: Tuomas Tiainen, kuvat: www.planetinternet.nl ja image.allmusic.com.
