Kotimaisen Islajan haaveellinen ääni on se, joka johdattaa ja kannattelee folkahtavia, välillä jopa virsimäisiä lauluja. Laulua tukevat joko ystävien laulut ja kättentaputukset, akustisesta kitarasta loihditut melodiakulut ja kielten näppäilyt, erilaiset kellot, lasit ja niistä kasvavat rytmit, puhaltimien vedot, lelut ja lelulta kuulostavat koskettimet, haitari sekä melodika tai konesämplet. Islajan moniulotteinen kokeellinen ilmaisu liikkuu luontevasti psyke-folk-sävyistä minimalistiseen äänimaalailuun ja avariksi kasvaviin kaariin.
Vuonna 2014 Islaja siirtyi Suu -pitkäsoiton kautta ainakin hetkellisesti syntetisaattoreiden taustoittamaan musiikkiin. Tosin kappaleiden peruslinjat jatkavat entisillä jäljillä, joten muutos on enemmänkin soundillinen kuin tyylillinen.
Linkki:
Hertta Lussu Ässä desibeli.netissä
islaja.com
(Päivitetty 5.6.2014)
