Levyarvio

Weeping Willows: Presence

Julkaistu: 10.05.2004
Arvostelija: Jari Jokirinne

Virgin

Harvan bändin uudistuminen on herättänyt yhtä paljon närää kuin ruotsalaisen Weeping Willowsin. Kahdella ensimmäisellä pitkäsoitolla yhtye soitti hyvin perinteikästä, rautalankaan ja tremolo-soundeihin pohjautuvaa kaihopoppia, kun taas edellisellä Into The Light -levyllä WW yht’ äkkiä haki inspriraationsa Depeche Moden ja The Curen kaltaisista nimistä. Minun silmissäni muutos ei kuitenkaan ollut niin radikaali, että siitä olisi ylipäätänsä mitään metakkaa pitänyt nostaakaan - WW yksinkertaisesti päivitti sointinsa ja tämä kehitystyö jatkuu Presencellä. Sen sijaan huomio olisi pitänyt kiinnittää heikentyneeseen biisimateriaalin, joka ei millään tasolla pystynyt vastaamaan loistavalle Endless Nightille.

Nyt Weeping Willows on jälleen onnistunut. Parissa kappaleessa (esim. avaussinkula Stairs) yhtye on jopa myöntynyt yleisen painostuksen alla ja palannut vanhaan tunnistettavaan linjaansa. Olitpa linjan kummalla puolella tahansa, ei Stairsin loistoa voi mennä kiistämään. Magnus Carlson on yksi skandinaavian parhaista tulkitsijoista ja tähän biisiin mies on saanut puristettua jopa tipan sydänverestään. Ainoa todella vahvasti Depeche Modelta haiskahtava siivu Presencellä on Lost Love, jonka taustat ovat liki identtisiä DM:n soundimaailman kanssa, eikä Carlsonin laulusuorituskaan kovin kauaksi Dave Gahanin vastaavasta pääse. Pastissi tai ei, Lost Love on mielestäni upea kappale ja tuo levyn pakahduttavaan tunnelmaan pientä kevennystä.

Ja mikä parasta, Presencen liito kestää loppuun saakka. Neljäänkymmeneenyhteen minuuttiin ei mahdu yhtään perustelematonta hetkeä, vaan tasaisen laadukasta matskua on maltettu säästellä levyn loppupuolelle asti. Esimerkiksi kelpaa levyn upeasti päättävä akustinen Pretty Little Babies, joka todistaa että Weeping Willows ei pelaa ainoastaan yhden toimivan kortin varassa.

Lukukertoja: 5611

Rekisteröidy niin voit kommentoida levyä

Arvioi levyä:

Ohjeet/Säännöt levykommentointiin:

Kirjoita kyseisestä levystä/arviosta/kommenteista.
Vältä mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
Yritä löytää uusi näkökulma, mitä muut eivät ole vielä löytäneet.
Arvio tai sen kommentointi on yhden ihmisen mielipide. Mikäli olet eri mieltä, voit kriittisestikin kommentoida sitä tai vaikka arvioida levyn uudelleen. Muista kuitenkin perustella mielipiteesi.

Mitkä kommentit tullaan poistamaan:

Vain muutaman sanan sisältävät kommentit.
Kommentit, joissa on mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
Kommentit, jotka toistavat aikaisempia kommentteja ja eivät näin ollen tuo mitään uutta.
Tekstit, jotka eivät sisällä mitään kommentointia (esim. 'ihan mielettömän hyvä, osta levy, maailman paras bändi, rakastan eusebiusta, jee!!!!' -tyyppiset tekstit poistetaan).

Muista: Tämä on mahdollisuus piileville kriitikoille astua esiin.
Tähdet: Muista, että keskivertolevy on **1/2 tai ***. Vain aniharva levy on ***** tai 1/2.
Arviosi:

Halutessasi voit käyttää tekstissäsi myös seuraavia HTML -merkkejä:
 <a> <blockquote> <tt> <li> <ol> <ul>

Kommenttien keskiarvo:

Nimetön kommentoi 14.08.2004:

Pisteet:

Curea? Mielestäni musiikki on kyllä lähempänä vaikkapa sellaista megabändiä kuin NEW ORDER! Bändi pitää nähdä ja kuulla kunnolla ennenkuin raapustaa mitään... Monelle ROSKILDEN kävijälle tuttu bändi, esiintynyt siellä useasti. Jep, pidän kyllä. ROK!

JariJ kommentoi 15.08.2004:

Pisteet:

Kiitos hauskoista kommenteista, mutta pitääkö sitä Roskildea joka arvion yhteyteen änkeä? Sama laulu kuin Patti Smith ja Penniless-arvioissa ja epäilemättä samasta osoitteesta...

leijonamieli kommentoi 19.12.2004:

Pisteet:

Weepparit itse on monesti kertoneet kuunnelleensa Agentsia bändin alkutaipaleella. Precence on ehkä heikoin levy bändiltä, mutta on silti kuunneltavaa kamaa.
Muistan vielä kuinka aikanaan ensimmäisen kerran näin "touch me2 videon ja pohdin kuinka joku ruotsalainen raiskee depeche modea?! Nykyään kaikki on toisin.

Artistihaku

Artisti